Suomen kestävän kasvun ohjelmalla vauhtia ravinteiden kiertoon

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mielestä Suomen kestävän kasvun ohjelmat tulisi koostua toimista, jotka edistävät Suomen ilmastotavoitteita sekä luovat laajasti hyötyä usealle eri toimialalle. Biokaasun sekä kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden tuotannon ja käytön lisääminen ovat tällaisia win-win-ratkaisuja, mikä on tuotu hyvin esille esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoministerin Krista Mikkosen asettaman Kestävä elvytys -työryhmän loppuraportissa (YM. 2020) – satsaukset biokaasuun ja ravinnekierrätykseen voidaan nähdä linkittyvän kestävien yhdyskuntien ja liikenteen, ruokajärjestelmän, teollisuuden, energiasektorin sekä myös monimuotoisen luonnon ja luontopohjaisten ratkaisujen murrokseen.

Hallitusohjelmassa, Kansallisen biokaasuohjelman sekä Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmien loppuraporteissa tunnistetaan, että liikennebiokaasulla voi olla merkittävä rooli kotimaan liikenteen päästöjen vähentämisessä. Lisäksi tarvitaan uusia eritasoisia ja erityyppisiä ratkaisuja alueellisiin ja paikallisiin ravinnehaasteisiin. Biokaasulaitos mahdollistaa orgaanisten ainesten ja jätteiden ravinteiden kierrätyksen laitosmaisesti, mistä lopputuotteena saadaan energiaa ja erilaisia kierrätysravinnevalmisteita. Suomen kestävän kasvun ohjelmalla voitaisiin vauhdittaa ja varmistaa näiden investointien syntymistä. Kokonaisympäristökestävyyden ja -hyötyjen varmistamiseksi biokaasun tunnistetun energiapotentiaalin käyttöönotto edellyttää lisäsatsauksia kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden sekä maanparannusaineiden jalostamiseen sekä käytön ja markkinoiden edistämiseen.

SBB:n ehdotukset Suomen kestävän kasvun ohjelman toimenpiteiksi:

  1. Kansallisen biokaasuohjelman toimeenpano etupainotteisesti ja täysimääräisesti vuosina 2021-2023.
  2. Käynnistetään välittömästi biokaasun tiekartan luominen, jolla muodostetaan toimenpiteet vuoteen 2035 ja luodaan samalla ennustettavan investointiympäristön perusteet. Toimenpide voidaan toteuttaa esim. Business Finlandin tai jonkin muun vastaavan toimijan alaisuudessa. Tiekartalla voidaan varmistaa edellytykset sekä taloudellisesti, ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävien investointien syntymiselle, ja vastata siten sekä lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteiden täyttymiseen eri sektoreilla. Tiekarttatyössä voidaan täsmentää biokaasun rooli energian ja muiden resurssien sektori-integraatioissa. Tiekartalla voidaan linkittää sekä nykyisen että tulevien hallitusohjelmien biokaasutoimialaa koskevat toimenpiteet pitkänaikavälin ilmastotavoitteisiin ja -toimenpiteisiin. Työn tavoitteena olisi määrittää toimenpiteet, jotka aidosti edistäisivät toimialan kehittymistä taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Ennakoitava toimintaympäristö voidaan luoda, kun päätetään yhteinen tavoitetila ja keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
  3. Uusiutuvan energian laitosten investointituen myöntäminen riittävän korkeilla tukiprosenteilla ja huomioiden myös biokaasulaitosten toisen lopputuotteen eli mädätysjäännöksen jatkojalostustarpeet kestävän ravinnekierrätyksen ja kierrätysmarkkinoiden kehittymisen mahdollistamiseksi. Ravinteiden jatkojalostusteknologioihin panostaminen luo myös potentiaalisia vientimahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tukipäätökset tehdään 31.12.2023 mennessä, mutta maksatus voi tapahtua myös tämän jälkeen.
  4. Vauhditetaan biokaasun liikennekäytön valtavirtaistumista jakeluinfratuella ja hankintatuella vuosina 2021-2023: Myönnetään 3 miljoona vuosittain kaasunjakeluinfratukea ja 1 miljoona vuosittain raskaiden ajoneuvojen hankintatukea. Tukipäätökset tehdään 31.12.2023 mennessä, mutta maksatus voi tapahtua myös tämän jälkeen.
  5. Otetaan vuosina 2021-2023 käyttöön lisäkannustin kehittyneiden kierrätysravinnetuotteiden ja maanparannusaineiden jalostamiseen, millä voidaan jouduttaa orgaanisten massavirtojen jatkojalostusteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa eri laitoskokoluokissa. Ohjauskeinon tavoitteiden määrittelyissä tulisi painottaa ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierron optimointia kokonaisympäristökestävyyden kehittämiseksi, erityisesti vesistökuormituksen, mutta myös metaani- ja ammoniakkipäästöjen parempaa hallintaa. Ohjauskeinon tulisi kattaa eri käyttökohteet (teollisuus, viherrakentaminen ja ruoantuotanto/peltokäyttö). Tukipäätökset tehdään 31.12.2023 mennessä, mutta maksatus voi tapahtua myös tämän jälkeen.  Perustelut: Fossiiliton liikenne tiekartta -työryhmä esittää suosituksia biokaasun tuotannon tukemisesta 2020-luvulla; Kestävä elvytys -työryhmän loppuraportissa on tunnistettu tarve ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi, mihin liittyy työryhmän esittämä toimenpide-ehdotus. Ravinteiden kierrätyksen lisääminen edellyttää kierrätysravinne- ja lannoitemarkkinoiden kehittämistä, mitä voidaan kehityksen alkuvaiheessa jouduttaa tarjoamalla lisäkannustimia mädätteen jalostamiseen pitkiä matkoja kuljetettavissa oleviksi kierrätyslannoitteiksi, jolla voidaan korvata fossiilisista valmistettuja keinolannoitteita. Kestävä elvytys -työryhmä esittää tarpeen tuottaa raemaisia valmisteita, mutta tämä ei ole ainut tapa tuottaa mineraalilannoitteita vastaavia kierrätysravinnetuotteita. On täysin mahdollista tuottaa myös väkeviä liuoksia. Lisäksi on tarpeen kehittää ja valmistaa vähäravinteisia orgaanisia maanparannusaineita, joita voidaan käyttää sellaisia määriä per hehtaari, että niillä on todellista maanparannusvaikutusta (=runsaasti hiilisyötettä maahan). Lisäkannustimien tulee siis olla tarpeenmukaisia, teknologianeutraaleja ja markkinalähtöisiä sekä riittävän pitkäkestoisia vaikuttavuuden aikaan saamiseksi –tällaisille kannustimille on tarvetta myös tuon 2023 jälkeen. Kun kierrätysravinteet kehittyvät, niiden arvo nousee, jolloin myös markkinat voivat kehittyä, mikä poistanee lisäkannustimien tarpeen jollain aikavälillä.
  6. Tuetaan tarvittavin keinoin uusien alueellisten ja paikallisten biokaasu- ja ravinne-ekosysteemien syntymistä. Valitaan muutama kohde mukaan sujuvat biokaasulaitoksen ympäristölliset menettelyt -pilottiin, jossa demotaan uusiutuvan energian direktiivin mukaisen nopeutetun/määräaikaistetun luvitus- ja muiden menettelyiden toteuttamista (kts. Asia: HE 187/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä; https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/HE+187/2020). Lakiesitys on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä, mutta liikennebiokaasua tuottavat biokaasulaitokset on jätetty nopeutetun/määräaikaistetun menettelyn ulkopuolelle, mikä ei ole linjassa hallitusohjelmankaan liikennebiokaasun lisäämistavoitteiden kanssa. SBB on arvioinut, että liikennebiokaasuhankkeiden osalta voi syntyä pullonkauloja ja viivästyksiä.

 

Lausunto Suomen kestävän kasvun ohjelmaan

 

Valtioneuvosto antaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta selonteon eduskunnalle vuoden 2020 loppupuolella. Maakuntakierrokselta saatavaa aineistoa hyödynnetään sen valmistelussa. Tavoitteena on laatia Suomen kestävän kasvun ohjelman alustava suunnitelma vuoden 2020 loppuun mennessä. Lopullinen ohjelma tulee toimittaa Euroopan komissiolle huhtikuun 2021 loppuun mennessä.

Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus kohdennetaan kuuteen nopeavaikutteiseen, EU:n talouspoliittisen ohjausjakson suositusten mukaiseen painopisteeseen. Ohjelma toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella. Suomi toteuttaa kestävän kasvun ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa talouden kasvupotentiaalia, vihreää ja digisiirtymää sekä alueellista ja sosiaalista eheyttä. Hallituksen linjaamat painopisteet ovat:

  1. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
  2. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta (energia)
  3. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen (ruokaketju)
  4. Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen (kaasuinfra)
  5. Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
  6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Valtionvarainministeriö ja muut ministeriöt ovat keränneet syksyn aikana sidosryhmien näkemyksiä, mitä toimia tulisi ottaa Suomen kestävän kasvun ohjelman. Toimet tulee toteuttaa vuosina 2021-2023, mutta maksatukset voivat jatkua vuoteen 2026 asti.

Lisätietoa:

Scroll to Top