Biokaasu ja maatilat
Suomessa muodostuu lantaa noin 17,3 miljoonaa tonnia ja ylijäämänurmia 1,5 miljoonaa tonnia sisältäen lähes 83 000 tonnia typpeä ja 22 000 tonnia fosforia. Maatalousmassojen biokaasupotentiaali on varsin merkittävä, luokkaa 4 TWh. Tässä luvuissa ei vielä ole mukana mahdollisia biokaasun tuotantoa varten viljeltyjä peltobiomassoja. On arvioitu, että peltobiomassoista voitaisiin rehun ja ruoan tuotantoa haittaamatta tuottaa energiaa biokaasuna useita terawattitunteja.
Suomessa on 22 ns. maatalouden biokaasulaitosta (tilannetieto 10.6.2021), jotka käsittelevät pääosin lantaa ja jonkin verran myös peltobiomassoja (katso laitokset Biokaasulaitokset kartalla 2021). Muutamilla laitoksilla käsitellään myös mm. elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Lisäksi maatalouden sivuvirtoja käsitellään myös kahdeksalla yhteiskäsittelybiokaasulaitoksella, joissa lannan ohella käsitellään muita biohajoavia jätteitä ja sivuvirtoja. Tällaisia laitoksia ovat esimerkiksi Gasum Vehmaa ja Jepuan Biokaasu Oy.
Useita kymmeniä maatalouden massoihin perustuvia maatilamittakaavan laitoshankkeita on vireillä, suunnittelussa ja rakenteilla eri puolilla Suomea. Lisäksi käynnistymässä on muutamia isompia keskitettyjä lantaa pääraaka-aineenaan käyttäviä laitoshankkeita, joissa panostetaan mädätysjäännöksen jatkojalostamiseen. Myös biokaasun nesteyttäminen raskaan liikenteen käyttöön on käynnistymässä näiden hankkeiden myötä.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tavoitteena on edistää biokaasuteknologian käyttöönottoa maataloudessa.
Lähteet ja lisätietoa
- Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
- Marttinen ym. 2017. Kohti ravinteiden kierrätyksen läpimurtoa – Nykytila ja suosituksen ravinteiden kierrätyksen kehittämiseksi Suomessa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 45/2017. Luonnonvarakeskus.
- Kymäläinen ja Pakarinen (toim.), 2015. Biokaasuteknologia – raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. Suomen Biokaasuyhdistys ry.
