Yhdistyksen tavoitteet ja toiminta
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry › Yhdistys › Viestit päättäjille
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Viestit päättäjille

Ravinteiden kierrätys on todellinen win-win-ratkaisu: samalla voidaan vahvistaa energia- ja ravinneomavaraisuutta, vähentää päästöjä maataloudessa ja liikenteessä,  lisätä tuotantopanosten kotimaisuusasetetta sekä luoda hyvinvointia niin taajamiin kuin taajamien ulkopuolelle.

Lisätietoa: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400-987805

 

Sujuvoittaminen 2024-2027

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on laatinut listauksen biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen sujuvoittamiskohteista Petteri Orpon hallitukselle:

  1. KESTO: Biokaasulaitosten (CHP:n ohella myös biometaania tuottavat laitokset kaasuverkon yhteydessä tai sen ulkopuolella) kokonaisluvituksen kestolle sovelletaan sitovaa määräaikaa uusituvan energian direktiivin mukaisesti. Kokonaismääräaikaan tulee laskea kaava- ja YVA-menettelyt, ympäristölliset luvat, tekniset luvat sekä rakentamislupa. Virkamiesvastuu: YM, TEM
  2. VIRANOMAISTEN RESURSSIT: Tehostetaan viranomaisresurssien käyttöä.
    1. Perustetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen ympäristöministeriön virkamiesesityksen mukaisesti.
    2. Muutetaan lupapalvelut toimimaan yhden luukun periaatteella.
    3. Lisätään lupaviranomaisten, hallinto-oikeuksien ja KHO:n resursseja.
  3. PRIORITEETIT: Biokaasulaitokset tulee katsoa tärkeiksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisiksi hankkeiksi. Käytännössä keskisuurten ja isojen biokaasulaitosten tulisi olla niiden hankkeiden joukossa, joille osoitetaan erityisiä teollisuuspuisto- tai go to -alueita, jotka soveltuvat lähtökohtaisesti hankkeille ja joissa erillistä hankkeen YVA-menettelyä ei tarvita. Virkamiesvastuu: YM, TEM, MMM
  4. YLEINEN ILMOITUSMENETTELY: Varmistetaan osana ympäristöluvituksen sujuvoittamistoimia, että yleinen ilmoitusmenettely on myös jatkossa huomattavasti ympäristölupaa kevyempi menettely. Virkamiesvastuu: YM, TEM
  5. MAATALOUDEN PÄÄSTÖVÄHENNYKSET JA KUSTANNUKSET: Maatilojen biokaasulaitokset tulee laittaa yleisen ilmoitusmenettelyn piiriin ympäristöluvan sijaan. Tässä kevennetyssä menettelyssä tulisi mahdollistaa tilan lannan lisäksi myös muiden maatilan sivuvirtojen käsittely (nurmi, naatit, pilaantuneet rehut, pesuvedet yms) sekä myös muiden tilojen lannan käsittely (edellytyksenä, ettei 20 000 t/a käsittelykapasiteetti ylity). (kts. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulain muuttamiseksi -hankesivu). Virkamiesvastuu: YM, MMM
  6. KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN: ”ei enää jätettä” -statuksen (EEJ) määräytymisen tulee olla nykyistä joustavampaan ja yksinkertaisempaan, jossa esimerkiksi raaka-ainepohjan muutokset mahdollistavat EEJ-statuksen määräytymisen ilman raskasta lupaprosessia. Tässä keskeisessä roolissa on kevennetty ennakkomenettely uusioraaka-aineiden tapauskohtaisille EEJ-päätöksille (ns. UTU-työ). Käynnistetään tarvittaessa pikaisesti kierrätyslannoitteiden kansallisen EEJ-asetuksen laadinta, jos UTU-menettely ei tuo riittävää sujuvuutta. Kierrätyslannoitteiden osalta EEJ-menettely koskettaa käytännössä kaikkia biokaasu- ja kompostointilaitoksia, eli puhutaan sadoista päätöksistä. Virkamiesvastuu: YM, MMM, TEM
  7. KESTÄVYYS: Pienempien biokaasun tuottajien kestävyysjärjestelmävaatimusten tulee olla aidosti kevyet. Keveys ja kohtuulliset kustannukset koostuvat Energiaviraston käsittelymaksun alentamisesta, kevennetystä ulkopuolisesta todentamisesta sekä kevennetyistä ainetase- ja kestävyysvaatimuksista. Kestävyysvaatimukset ovat yhteydessä biokaasun verotukseen sekä biokaasun hyödyntämiseen jakeluvelvoitteessa ja päästökaupassa. Virkamiesvastuu: TEM, Energiavirasto
  8. UUSIUTUVIEN KAASUJEN ALKUPERÄTAKUUT: Pienempien uusiutuvien kaasujen tuottajien alkuperätakuista koituvia kustannuksia tulisi kohtuullistaa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi alentamalla pienempien toimijoiden alkuperätakuiden MWh-hinnoittelua, tilinhaltijan vuosimaksua porrastamalla ja keventämällä todentamisvelvoitteita. Virkamiesvastuu: TEM, Energiavirasto, (GasGrid Finland Oy).

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry osallistuu mielellään sujuvoittamistalkoisiin.

 

SUOMEN BIOKIERTO JA BIOKAASU RY:N VIESTIT PUOLIVÄLIRIIHEEN 2025
Bio- ja kiertotalouden kasvun vauhdittaminen

Suomi on sitoutunut puhtaaseen siirtymään, resurssitehokkuuden parantamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Hallituksen puoliväliriihi 2025 tarjoaa tilaisuuden toteuttaa konkreettisia toimia, jotka mahdollistavat investointien, uusien innovaatioiden ja kestävien liiketoimintamallien kasvun. Kasvuriihi-hankkeen loppuraportti esittää lukuisia toimenpiteitä, jotka voivat vahvistaa biokiertotalouden ja biokaasun asemaa Suomen vihreässä siirtymässä.

Petteri Orpon hallituksen tavoitteena on kilpailukykyinen, yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja. Samalla hallitusohjelman mukaisesti Suomi haluaa nousta puhtaan energian edelläkävijäksi. Venäjän hyökkäyssota on korostanut kansallisen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden asemaa. Biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen ratkaisuilla on tässä merkittävä rooli. Hallitusohjelmassa on lukuisia biokaasuun ja ravinteiden kierrätykseen liittyviä kirjauksia, ja hallitus haluaa huolehtia investointiympäristöstä sekä rahoitusinstrumenteista, joilla tuotantoa voidaan lisätä.

Biokaasualalla on jo nyt käynnissä mittavia investointeja. Vuosina 2021–2024 rakennettiin 40 uutta biokaasulaitosta, ja vuosille 2025–2027 on vireillä 46 laitoshanketta. Suuri osa uudesta tuotannosta suuntautuu nesteytettyyn biometaaniin, jota hyödynnetään erityisesti raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä. Näiden investointien arvo on yli 700 miljoonaa euroa, ja ne tuovat mukanaan 800 uutta pysyvää työpaikkaa. Kokonaisuudessaan biokaasun tuotanto kasvaisi 2,1 terawattituntiin vuoteen 2027 mennessä – tuplasti vuoden 2023 tuotantotasoon verrattuna.

 SBB:n ehdotukset

  1. Kotimaisten puhtaan siirtymän investointien vauhdittaminen
    • Pienemmän kokoluokan kiertotalousinvestoinneille tulee valmistella vuoden 2025 aikana puhtaan siirtymän verotuen kaltainen kannustin.
    • Varmistetaan, että EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) jälkeinen rahoitus tukee biokaasuinvestointeja ja -infrastruktuuria.
    • Luodaan kansallinen biokaasuohjelma, joka kokoaa rahoituksen, sääntelyn ja markkinoiden kehittämistoimenpiteet yhteen.
    • Vauhditetaan kotimaisten biopolttoaineiden markkinaa ja energiaomavaraisuutta palauttamalla kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.
  1. Kiertotalouden ja luonnonvarojen tehokkaampi hyödyntäminen

Teollisuuden sivuvirtojen ja biomassojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen on avainasemassa, kun Suomi tavoittelee resurssitehokkuutta ja kasvua bio- ja kiertotaloudessa. Jätteiden, sivuvirtojen ja biomassojen arvo voidaan moninkertaistaa, kun niitä jalostetaan pidemmälle ja niistä kehitetään uusia korkean lisäarvon tuotteita. Samalla sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista ja tukee kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Kierrätysraaka-aineiden kilpailukykyä tulee parantaa esimerkiksi poistamalla investointiesteitä, kuten sujuvat luvitukset ja viranomaismenettelyt, sekä ottamalla käyttöön uusia kysyntää kasvattavia kannustimia. Tarpeen on erityisesti parantaa kierrätyspohjaisten tuotteiden hintakilpailukykyä suhteessa fossiilipohjaisiin ja uusiutumattomiin vaihtoehtoihin.

Suomi on tällä hetkellä vahvasti riippuvainen tuontilannoitteista ja niiden raaka-aineista. Maailmanmarkkinoiden hintavaihtelut ja geopoliittiset kriisit ovat tehneet selväksi, että lannoitteiden omavaraisuutta on parannettava. Yksi tehokas keino tähän on orgaanisten lannoitteiden käytön edistäminen, sillä ne voidaan valmistaa esimerkiksi maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirroista. Tämä vähentäisi riippuvuutta tuontiraaka-aineista, parantaisi maatalouden ravinnekiertoa ja tukisi maaperän terveyttä pitkäjänteisesti.

  • Ehdotukset:
    • Tuplataan ravinnekiertotuen määrärahat ja avataan uusi haku vuoden 2025 aikana. Kehitetään ravinnekiertotuesta pitkäjänteinen ja ennakoitava tukimuoto.
    • Parannetaan Saaristomeren valuma-alueen tilaa mahdollistamalla Ahti-ohjelman rahoitusta biokaasuhankkeisiin.
    • Otetaan käyttöön kansallinen orgaanisten biomassojen ja teollisten sivuvirtojen hyödyntämisstrategia, joka ohjaa materiaalivirtoja kohti mahdollisimman korkean arvon käyttökohteita.
    • Edistetään orgaanisten lannoitteiden käyttöä lainsäädännöllisin ja taloudellisin kannustimin, jotta maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden sivuvirrat saadaan tehokkaammin hyötykäyttöön.
  1. Käynnistetään kiertotalouteen keskittyvän teollisuuspuiston kokeilu
  • Ehdotukset:
    • Käynnistetään kilpailutus teollisuuspuistojen kehittämiseksi. Mahdollistetaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen kehittäminen ekoteollisuuspuistojen ja teollisten symbioosien avulla.

 

Scroll to Top