Yhdistyksen tavoitteet ja toiminta

Viestit päättäjille

Ravinteiden kierrätys on todellinen win-win-ratkaisu: samalla voidaan vahvistaa energia- ja ravinneomavaraisuutta, vähentää päästöjä maataloudessa ja liikenteessä,  lisätä tuotantopanosten kotimaisuusasetetta sekä luoda hyvinvointia niin taajamiin kuin taajamien ulkopuolelle.

Lisätietoa: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400-987805

 

Sujuvoittaminen 2024-2027

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on laatinut listauksen biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen sujuvoittamiskohteista Petteri Orpon hallitukselle:

  1. KESTO: Biokaasulaitosten (CHP:n ohella myös biometaania tuottavat laitokset kaasuverkon yhteydessä tai sen ulkopuolella) kokonaisluvituksen kestolle sovelletaan sitovaa määräaikaa uusituvan energian direktiivin mukaisesti. Kokonaismääräaikaan tulee laskea kaava- ja YVA-menettelyt, ympäristölliset luvat, tekniset luvat sekä rakentamislupa. Virkamiesvastuu: YM, TEM
  2. VIRANOMAISTEN RESURSSIT: Tehostetaan viranomaisresurssien käyttöä.
    1. Perustetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen ympäristöministeriön virkamiesesityksen mukaisesti.
    2. Muutetaan lupapalvelut toimimaan yhden luukun periaatteella.
    3. Lisätään lupaviranomaisten, hallinto-oikeuksien ja KHO:n resursseja.
  3. PRIORITEETIT: Biokaasulaitokset tulee katsoa tärkeiksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisiksi hankkeiksi. Käytännössä keskisuurten ja isojen biokaasulaitosten tulisi olla niiden hankkeiden joukossa, joille osoitetaan erityisiä teollisuuspuisto- tai go to -alueita, jotka soveltuvat lähtökohtaisesti hankkeille ja joissa erillistä hankkeen YVA-menettelyä ei tarvita. Virkamiesvastuu: YM, TEM, MMM
  4. YLEINEN ILMOITUSMENETTELY: Varmistetaan osana ympäristöluvituksen sujuvoittamistoimia, että yleinen ilmoitusmenettely on myös jatkossa huomattavasti ympäristölupaa kevyempi menettely. Virkamiesvastuu: YM, TEM
  5. MAATALOUDEN PÄÄSTÖVÄHENNYKSET JA KUSTANNUKSET: Maatilojen biokaasulaitokset tulee laittaa yleisen ilmoitusmenettelyn piiriin ympäristöluvan sijaan. Tässä kevennetyssä menettelyssä tulisi mahdollistaa tilan lannan lisäksi myös muiden maatilan sivuvirtojen käsittely (nurmi, naatit, pilaantuneet rehut, pesuvedet yms) sekä myös muiden tilojen lannan käsittely (edellytyksenä, ettei 20 000 t/a käsittelykapasiteetti ylity). (kts. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulain muuttamiseksi -hankesivu). Virkamiesvastuu: YM, MMM
  6. KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN: ”ei enää jätettä” -statuksen (EEJ) määräytymisen tulee olla nykyistä joustavampaan ja yksinkertaisempaan, jossa esimerkiksi raaka-ainepohjan muutokset mahdollistavat EEJ-statuksen määräytymisen ilman raskasta lupaprosessia. Tässä keskeisessä roolissa on kevennetty ennakkomenettely uusioraaka-aineiden tapauskohtaisille EEJ-päätöksille (ns. UTU-työ). Käynnistetään tarvittaessa pikaisesti kierrätyslannoitteiden kansallisen EEJ-asetuksen laadinta, jos UTU-menettely ei tuo riittävää sujuvuutta. Kierrätyslannoitteiden osalta EEJ-menettely koskettaa käytännössä kaikkia biokaasu- ja kompostointilaitoksia, eli puhutaan sadoista päätöksistä. Virkamiesvastuu: YM, MMM, TEM
  7. KESTÄVYYS: Pienempien biokaasun tuottajien kestävyysjärjestelmävaatimusten tulee olla aidosti kevyet. Keveys ja kohtuulliset kustannukset koostuvat Energiaviraston käsittelymaksun alentamisesta, kevennetystä ulkopuolisesta todentamisesta sekä kevennetyistä ainetase- ja kestävyysvaatimuksista. Kestävyysvaatimukset ovat yhteydessä biokaasun verotukseen sekä biokaasun hyödyntämiseen jakeluvelvoitteessa ja päästökaupassa. Virkamiesvastuu: TEM, Energiavirasto
  8. UUSIUTUVIEN KAASUJEN ALKUPERÄTAKUUT: Pienempien uusiutuvien kaasujen tuottajien alkuperätakuista koituvia kustannuksia tulisi kohtuullistaa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi alentamalla pienempien toimijoiden alkuperätakuiden MWh-hinnoittelua, tilinhaltijan vuosimaksua porrastamalla ja keventämällä todentamisvelvoitteita. Virkamiesvastuu: TEM, Energiavirasto, (GasGrid Finland Oy).

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry osallistuu mielellään sujuvoittamistalkoisiin.

 

Kehysriihi 2024

Orpon hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen, jossa linjataan valtiontalouden keskeiset raamit vuosille 2025-2028. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry esittää seuraavia toimenpiteitä hallituksen harkintaan kevään 2024 kehysriiheen:

  • Sujuvoittaminen (sujuvat investointimenettelyt, biokaasuhankkeet nopeutettujen hankkeiden kaistalle, uusiutuvan energian vaatimuksissa ei mennä yli EU-regulaatiovaatimusten);
  • Liikenteen kustannustehokkaat päästövähennyskeinot (hallitusohjelman kirjaus biokaasun roolista kehittyneiden biopolttoaineiden osuuden maksimaalisesta täyttämisestä. Erityisen tärkeää on saada selvyys pitkän aikavälin näkymistä);
  • Laitosten investointituet (maatilojen biokaasulaitokset, biometaanin tuotantolaitokset, biometaanin tuotannon yhteydessä syntyvän CO2:n talteenotto ja hyödyntäminen, ravinteiden kierrätysratkaisut);
  • Ravinnekiertotuki (tehdään tarvittavat muutokset ravinnekiertotukeen arvioinnin tulosten pohjalta vuonna 2025, jolloin päätetään myös mekanismin jatkorahoituksesta vuoteen 2030 asti);
  • Raskaiden kaasuajoneuvojen hankintatuet 2028 asti;
  • Liikennekaasun jakeluinfratuet 2028 asti (biokaasun saatavuuden varmistaminen raskaille kaasuajoneuvoille);
  • Kotimaisia uusiutuvia polttoaineita kannustava verotus; ja
  • Biokaasustrategia (parannetaan biokaasu- ja ravinnekierrätystä edistävien toimenpiteiden kokonaiskoordinoinnin tehokkuutta yli hallituskausien).

 

 

Scroll to Top