Ravinnekierto 2030
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Ravinnekierto 2030

Ravinteiden kierrätyksen tavoitteena on ohjata maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden ravinnepitoiset biomassat tehokkaaseen ja optimaaliseen kiertoon. Kierrätysravinteita voidaan hyödyntää maataloudessa, viher- ja ympäristörakentamisessa sekä teollisuuden prosesseissa esimerkiksi jätevedenpuhdistamoilla.

Kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden käyttö lisää Suomen ravinneomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää ruoantuotannon tai viher- ja ympäristörakentamisen ympäristövaikutuksia sekä riippuvuutta primäärisistä raaka-aineista ja  mineraalilannoitteista.

Kierrätyslannoitteiden tuotannon kasvupotentiaali

Suomessa on merkittävä mahdollisuus lisätä kierrätyslannoitteiden teollista tuotantoa erityisesti lannan ja agribiomassojen tehokkaamman hyödyntämisen kautta. Lantaa syntyy noin 18 milj. tonnia, ja siitä voitaisiin jalostaa huomattavasti nykyistä enemmän kierrätyslannoitteita hyödyntämällä teollista prosessointia – erityisesti biokaasulaitosten kautta. Mädätyksen avulla lannasta saadaan talteen sen sisältämä energia, ja käsittelyn jälkeen ravinteet voidaan palauttaa kierrätyslannoitteina takaisin maaperään.

Myös kasvibiomassoissa, kuten ylijäämänurmessa, on suurta vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Muut biomassavirrat, kuten elintarviketeollisuuden sivuvirrat, puhdistamolietteet ja biojäte, hyödynnetään jo varsin kattavasti. Erityisesti biojätteen kohdalla kehittämistarvetta kuitenkin on: merkittävä osa (noin 30 %, KIVO) biojätteestä päätyy edelleen sekajätteen sekaan, jolloin sen ravinne- ja energiasisältö menetetään. Sekajätteen joukkoon päätyvä biojäte tulisi ohjata nykyistä tehokkaammin erilliskeräykseen ja biojätekäsittelyyn, jotta sen sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines saadaan talteen kierrätyslannoitteiksi.

Luonnonvarakeskus (Luke) on koonnut yksityiskohtaiset tilastot orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotannosta ja niiden alueellisesta potentiaalista. Tilastot antavat kokonaiskuvan siitä, missä kierrätyslannoitteita jo tuotetaan ja missä puolestaan olisi merkittävää kasvun mahdollisuutta (Luonnonvarakeskus, 2023).

 

 

Biojätteen erilliskeräyksen ravinnepotentiaali 2030 - Biotalkoot hankkeen tuloksia

Nykytila (2020-luvun alku):​

  • Typen kokonaiskäyttö: noin 230 000 tonnia/vuosi​
    • Biojätteen osuus kierrätyslannoitteiden typestä: 31 %​
    • Biojätteen osuus koko maatalouden typen tarpeesta: 0,95 %​
  • Fosforin kokonaiskäyttö: noin 23 300 tonnia/vuosi​
    • Biojätteen osuus kierrätyslannoitteiden fosforista: 18 %​
    • Biojätteen osuus koko maatalouden fosforin tarpeesta: 1,2 %​

Potentiaali 2030:​

  • Biojätteen ravinteiden arvioitu osuus vuonna 2030:​
  • Kokonaistypen tarpeesta: 2,1 %​
  • Kokonaisfosforin tarpeesta: 2,6 %

 

Taustatietoa

Scroll to Top