Kierrätyslannoitteet ja -ravinteet

Kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden käyttö lisää ravinneomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Niiden käytöllä voidaan vähentää ruoantuotannon tai viher- ja ympäristörakentamisen ympäristövaikutuksia sekä riippuvuutta primäärisistä mineraalilannoitteista. Myös teollisuus voi hyötyä kierrätysravinteiden käytöstä.  

Ravinteiden kierrätyksen tavoitteena on ohjata maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden ravinnepitoiset biomassat takaisin kiertoon. Kierrätysravinteita voidaan hyödyntää maataloudessa, viher- ja ympäristörakentamisessa sekä teollisuudessa.

Ruoantuotannon näkökulmasta lannoituksella pyritään parantamaan kasvien kasvua lisäämällä kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrää ja/tai tasapainoa. Kierrätyslannoitteista yleisin on lanta, ja lannoituskäyttöön tarkoitetut valmisteet ovat toistaiseksi olleet ominaisuuksiltaan lähempänä lantoja kuin mineraalilannoitteita, mutta uusia, pitemmälle jalostettuja tuotteitakin on yhä enemmän tarjolla ja kehitteillä.  Kierrätyslannoitteiden rooli maataloudessa on moninainen:  

• Kierrätyslannoitteiden hiilijalanjälki on mineraalilannoiteita pienempi.
• Kierrätyslannoitteet eivät ole riippuvaisia uusiutumattomista luonnonvaroista.
• Biomassojen prosessoinnilla kierrätyslannoitteiksi voidaan edistää ravinteiden kuljetettavuutta pois ravinneylijäämäisiltä alueilta.
• Monet tuotteet sisältävät ravinteiden lisäksi myös orgaanista ainesta ja toimivat näin ollen mineraalilannoitteista poiketen sekä lannoitus- että maanparannustarkoituksessa.
• Kierrätyslannoitteilla keskeinen rooli uudistavassa viljelyssä: Positiivisia vaikutuksia maaperän rakenteelle, vesitaloudelle, sadontuottokyvylle sekä mikrobitoiminnalle.

Kierrätyslannoitteet ja maanparannusaineet

Kierrätyslannoitteet kuuluvat osaksi kierrätyslannoitevalmisteita, joiden turvallisuutta, laatua ja lainmukaisuutta säätelee lannoitevalmistelaki (539/2006). Lannoitevalmistelain tavoitteena on, että Suomessa markkinoille saatettavat lannoitevalmisteet ovat turvallisia ja hyvälaatuisia sekä kasvintuotantoon sopivia. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää lannoitevalmisteiksi soveltuvien sivutuotteiden hyötykäyttöä silloin, kun ne eivät aiheuta vaaraa tai haittaa ihmisille, eläimille, kasveille tai ympäristölle ja niillä on positiivisia vaikutuksia kasvien kasvuun.

Lannoitevalmisteisiin kuuluvat seuraavat lannoitevalmistetyyppinimiryhmät:

• lannoitteet
• kalkitusaineet
• maanparannusaineet
• kasvualustat
• mikrobivalmisteet

Jokaisen Suomessa markkinoille saatettavan ja maahan tuotavan lannoitevalmisteen tulee kuulua joko kansalliseen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloon (MMM asetus 24/11 + Eviran määräys 1/2016) tai EY-lannoitteiden osalta lannoitetyyppien luetteloon (2003/2003, liite I).

Sekä kompostilaitokset että biokaasulaitokset toimivat lannoitteiden, maanparannusaineiden ja kasvualustojen valmistajina tai tuottavat niiden raaka-ainetta.

Yhteistyö ja vaikuttaminen viranomaisiin lainsäädännön tulevissa muutostarpeissa on tärkeää kierrätysravinteiden monipuolisemman käytön mahdollistamiseksi.