Ravinteiden kierrätys
Suomessa muodostuu vuosittain lähes 20 miljoonaa tonnia tuotantoeläinten lantaa, noin 1,5 miljoonaa tonnia maatalouden ylijäämänurmia ja yhteensä yli 2 miljoonaa tonnia erilaisia yhdyskuntien ja teollisuuden orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja. Suuren määränsä ja ravinnepitoisuutensa vuoksi nämä biomassat ovat keskeisiä ravinteiden kierrätyksen kannalta.
Ravinteiden kierrätyksellä tarkoitetaan tuotannon ja kulutuksen yhteydessä syntyvien ravinnerikkaiden materiaalien sisältämien ravinteiden hyödyntämistä uudelleen kestävästi ja turvallisesti kierrätysravinteina. Kierrätysprosessissa orgaanisia aineksia voidaan jatkojalostaa kierrätyslannoitevalmisteiksi, joita on helppo kuljettaa, varastoida ja käyttää. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna ravinteiden kierrätyksellä voidaan pienentää tehokkaasti ravinnepäästöjä ympäristöön ja vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Kierrätykseen sopivat ravinnepitoiset materiaalit sisältävät usein myös orgaanista ainesta, joka parantaa maan kasvukuntoa. Prosessissa voidaan saada talteen myös uusiutuvaa energiaa, kuten biokaasua.
Kukin biomassa sisältää ominaisuuksiltaan ja biokemialliselta koostumukseltaan hyvin erilaisia jakeita. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin kuuluu niin liha- kuin kasviperäisiä jakeita nestemäisistä kiinteisiin massoihin. Eri jakeiden käsittelyyn sopii erilaiset käsittelymenetelmät. Tyypillisimmät tavat kierrättää ravinteita ovat hapettomissa olosuhteissa tapahtuva mädätys eli biokaasutusprosessi sekä kompostointi.
Ravinteiden kierrätyksessä oleellista on taata, että koko toimintaketjun haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset minimoidaan, ravinteiden hyödyntäminen maksimoidaan ja prosessoinnin aikana muodostuvat sivutuotteet hyödynnetään tai käsitellään asianmukaisesti. Kokonaiskestävyyden saavuttamiseksi prosessoinnin tulisi olla ympäristöystävällistä, taloudellisesti kannattavaa ja sosiaalisesti hyväksyttävää.
Kuva: Adobe Stock[/caption]