Tilastot
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry › Tilastot › Biokaasu tilastot
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Biokaasu tilastot

Päivitetty 21.4.2026

Biokaasun ja biometaanin tuotanto

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2024 biometaanin tuotanto oli noin 250 GWh (+6 % vuoteen 2023 verrattuna) ja biokaasun tuotanto noin 596 GWh (+3 %). Soihtupoltto 87 GWh (-12 %). Yhteensä tuotanto oli 933 GWh (+2 %).

Vuonna 2024 biometaani tuotannon osuus biokaasun ja biometaanin kokonaistuotannosta on noin 27 %. Uutta biometaanin tuotantokapasiteettia on tullut erityisesti yhdyskuntien biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelystä.

Biometaanin tuotanto lähti kasvuun vuonna 2018, ja kasvu on jatkunut siitä lähtien. Biokaasun tuotanto oli tasaisessa kasvussa läpi 2010-luvun, mutta vuodesta 2018 alkaen tuotantomäärä on ollut laskusuuntainen.  Tämä johtuu pienentyneistä kaatopaikkakaasujen volyymeistä sekä biometaanin jalostusmäärien kasvusta.

Vuonna 2024 suurin osa biokaasusta tuotettiin biojätteestä ja puhdistamolietteistä. Kaatopaikkakaasujen keräysmäärät ovat laskusuunnassa, mutta ne ovat edelleen tuotantovolyymeiltaan suuremmat kuin esimerkiksi maataloussyötepohjainen tuotanto yhteensä.  Suurin osa biometaanista tuotettiin niin ikään biojätteen ja lietteiden yhteiskäsittelylaitoksissa.

Kuva: biokaasun ja biometaanin tuotannon kehitys vuosina 2020-2024 (MWh). Lähde: Tilastokeskus

 

Laitosten lukumäärät

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n keräämän tiedon mukaan vuonna 2026 (tilanne 21.4.2026) on kaikkiaan 100 biokaasulaitosta. Biometaania jalostettiin kaikkiaan 31 laitoksella.

Biokaasulaitosten lukumäärät laitostyypeittäin:

  • 45 maatilamittakaavan laitosta,
  • 2 keskikokoista maataloussyötteitä jalostavaa laitosta,
  • 7 teollisuuslaitosta,
  • 27 biojätteen ja lietteen yhteiskäsittelylaitosta,
  • 19 lietemädättämöä,
  • 6 tutkimuslaitosten yhteydessä olevaa biokaasulaitosta/-reaktoria.

Lisäksi on 34 kaatopaikkakaasun keräyspistettä. Kaikki Suomessa sijaitsevat biokaasulaitokset löytyvät SBB:n biokaasulaitoskartalta.

Maatilakohtaisten biokaasulaitosten lukumäärät ovat kasvussa viime vuosina. Myös biojätteen käsittelykapasiteetti on kasvanut, ja trendi on, että entistä enemmän biokaasu jalostetaan biometaaniksi. Olemassa oleviin yhteiskäsittelylaitoksiin on tehty myös tuotantokapasiteetin laajennuksia. Biometaanin jalostusyksiköiden lukumäärä on myös kasvanut, ja kasvu on kiihtynyt viime vuosina.

 

Kuva: Biokaasun tuotanto eri laitostyypeissä vuosina 2018-2024 (MWh). Lähde: Tilastokeskus 

 

Kotimaisen biokaasun ja biometaanin hyödyntäminen

Suurin osa kotimaassa tuotetusta biokaasusta hyödynnetään lämmön ja sähkötuotannossa, suurin osa biometaanista puolestaan liikenteestä. Biometaanin käytön osuus oli noin 27 prosenttia kaikesta biokaasun ja biometaanin käytöstä vuonna 2024, mistä suurin osa käytetään liikenteessä. Vuonna 2022 biometaanin osuus oli 22 prosenttia. Edelleen suhteellisia suuria määriä biokaasua soihdutetaan, eli ylijäämäkaasu poltetaan hiilidioksidiksi.

Vuonna 2024 biokaasun käyttö tieliikenteessä kasvoi 16 prosenttia vuodesta 2023. Maakaasun käyttö tieliikenteessä oli vähäistä.

Kuva: Biokaasun ja biometaanin hyödyntäminen vuonna 2024. Lähde: Tilastokeskus

Kuva: Liikenteen energiankulutus (vaihtoehtoiset energialähteet ) tieliikenteessä 2020-2024.  Lähde: Tilastokeskus

 

Biometaanin tuonti

Gasgridin tietojen mukaan vuonna 2025 Suomeen tuotiin alkuperätakuita ennätykselliset 1,3 TWh (2024: 400 GWh; 2023: 240 GWh). Suomeen on tuotu biometaania viime vuosina erityisesti Tanskan, Ranskan ja Alankomaiden markkinoilta, missä tuotantokapasiteetti on suurempi.

 

Tuotantolaitosinvestoinnit

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n keräämän tiedon vuosina 2021-2025 on kaikkiaan rakennettu uusia laitoksia 43 ja 10 olemassa olevaa laitosta on laajennettu. Uusista laitoksista on maatilakohtaisia biokaasulaitoksia 28, keskikokoisia maatalouden sivuvirtoja käsitteleviä laitoksia 2, yhdyskuntien biojätteitä käsitteleviä laitoksia 6, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja käsitteleviä laitoksia 4 ja jätevesilietteen käsittelylaitoksia 4.

Vuosina 2026-2030 (tiedot 21.4.2026) Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n tietojen mukaan Suomessa on rakenteilla ja suunnitteilla 38 uutta biokaasun ja biometaanin tuotantolaitosinvestointia. Näiden tuotantokapasiteetti on yhteensä 1,8 terawattituntia, josta yli 77 % on nesteytettyä biometaania käytettäväksi kuorma-autoissa, mutta myös laivoissa.

Näiden investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 756 miljoonaa euroa, ja suorat työllisyysvaikutukset ovat 1672 työpaikkaa (sis. rakentamisen aikaiset ja pysyvät). Kaikkiaan laitoksissa kierrätettäisiin yli 3 600 000 tonnia erilaisia jätteitä sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.

Vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista 9 on rakennusvaiheessa, joten niiden toteutuminen on todennäköistä. Nämä pitkällä investointiputkessa olevat hankkeet kasvattavat kotimaisen biometaanin ja biokaasun tuotantoa 0,5 terawattituntia vuoteen 2027 mennessä.

Excel-listaus vireillä olevista biokaasu- ja biometaanin laitoshankeinvestoinneista (tilanne 21.4.2026) 

 

Taulukko: biometaanin, biokaasun ja synteettisen metaanin tuotanto Suomessa (GWh). Lähde: Suomen Biokierto. Luvuissa ovat mukana investointitukea saaneet tai hakeneet investointihankkeet, tai muu julkinen investointi-ilmoitus. Tiedot päivitetty 21.4.2026

 

Kuva: Biokaasun ja biometaanin tuotannon kehitys 2020-2030 (TWh). Lähde: Suomen Biokierto. Luvuissa ovat mukana Energiainvestointitukea saaneet tai hakeneet investointihankkeet, tai muu julkinen investointi-ilmoitus. Tiedot päivitetty 21.4.2026

 

Tulevaisuuden näkymät

SBB arvioi, että biometaanin tuotannon kasvu jatkuu myös tulevina vuosina, biokaasun (ns. raakakaasu) tuotannossa on odotettavissa ainoastaan pientä kasvua. Liikennebiokaasun kysyntä on päädriveri biometaanin tuotannon kasvulle. Myös teollisuuden kysynnän uskotaan kasvavan lähivuosina, mutta vielä ei ole täysin selvää, että suuntautuuko kysyntä paineistettuun, nesteytettyyn vai raakakaasuun.

SBB:n arvion mukaan biojätteiden käsittelymäärät biokaasulaitoksissa tulevat kasvamaan tämän vuosikymmenen aikana, mutta puhdistamolietteiden käsittelymääriin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Kaatopaikkakaasujen määrät tulevat vähenemään.

Maataloussyötteiden käsittelymäärien odotetaan kasvan biokaasulaitoksissa tämän vuosikymmenen aikana. Yleisesti tiedetään, että suurin biokaasun tuotantopotentiaali on maatalouden syötteissä, erityisesti lannassa ja erilaisissa nurmisyötteissä ja oljessa (katso esim. Biokaasuohjelmaa valmistelevan työryhmän loppuraportti. 2020. TEM). Toistaiseksi nämä ovat suurimmilta osin olleet vielä hyödyntämättä Suomessa erityisesti keskisuuressa ja isossa biokaasulaitosmittakaavassa. SBB uskoo, että muutoksia on luvassa pian, sillä usea toimija on ilmaissut kiinnostuksestaan lähteä investoimaan jossain vaiheessa.

 

Taustatietoa tilastoinnista

Biokaasun tilastointi siirtyi vuonna 2018 Tilastokeskukselle. Tätä ennen tilastoinnista vastasivat Itä-Suomen yliopisto sekä Suomen Biokaasuyhdistys ry, joka toimitti tuotantotiedot Euroopan Biokaasuyhdistykselle.

Vuoronvaihdosta johtuen eri vuosien tilastointitarkkuudessa, tilastoinnin kattavuudessa ja luokitteluissa joitakin eroavaisuuksia.

Alkujaan Suomen Biokaasuyhdistys aloitti yhdessä Joensuun yliopiston kanssa 1990-luvulla biokaasulaitosrekisterien julkaisemisen. Niitä varten on kerätty ja tilastoitu tiedot Suomessa toimivista biokaasulaitoksista, niiden tuottamasta kaasusta ja kaasun käytöstä vuodesta 1994 alkaen. Biokaasun liikennekäyttö ei alun perin ollut mukana, mutta Suomen Biokaasuyhdistyksen aloitteesta se tuli mukaan 14. rekisteriin.

Tilastoja

Scroll to Top