Lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/16951/202

Poimintoja SBB:n lausunnosta:

  • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, pitää hyvänä sitä, että ilmastosuunnitelmaa on valmisteltu läpinäkyvästi ja laajassa sidosryhmäyhteistyössä.
  • SBB pitää kokonaiskestävyyden kannalta hyvänä sitä, että ilmastosuunnitelmassa on huomioitu tällä kertaa myös kiertotalouden päästövähennysmahdollisuudet. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muutenkin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia.
  • Biokaasu on mainittu useassa eri yhteydessä ilmastosuunnitelmassa, mihin löytyy mielestämme hyvät perustelut. Biokaasun kannalta ongelmallista on kuitenkin se, että biokaasuun liittyvät toimenpiteet on ripoteltu eri puolille ilmastosuunnitelmaa. Tämän vuoksi biokaasun roolista ja kokonaisvaikutuksista on vaikea saada selvyyttä. Jätesektorin, maatalouden ja osin myös teollisuuden piirissä voidaan lisätä biokaasun tuotantoa; sen sijaan kysyntää voidaan lisätä liikenne-, teollisuus-, työkone- ja lämmityskäytöissä. Näitä asioita työstetään eri hallinnonaloilla. Kaikkien panosta tarvitaan. Biokaasun tuotannon ja käytön lisäämistoimenpiteisiin saataisiin vauhtia ja selkeyttä, jos toimenpiteitä koordinoitaisiin paremmin. Koordinoinnin parantamiseksi esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasuasioita käsittelemään perustetaan säännöllisesti yli hallituskausien kokoontuvat työryhmä, joka koostuu YM:n, MMM:n, TEM:n, LVM:n ja VM:n korkeista virkamiehistä. Työryhmän koordinoinnista voisi vastata valtioneuvoston kanslia. Työryhmän työn ohjaamiseksi esitämme, että KAISU:ssa vahvistetaan syksyllä hallituksen päättämä kotimaisen biokaasun 4 TWh tuotantotavoite vuodelle 2030. Tavoitta tulee tarkentaa siten, että se koostuu 3 TWh:n mädätyspohjaisesta biokaasun tuotannosta sekä 1 TWh uusista biokaasun tuotantoteknologioista (synteettinen biometaani ja puun kaasutus).

Liikenne:

  • Kannatamme KAISU:ssa liikenteelle esitettyjä toimenpiteitä. Näkemyksemme mukaan toimenpiteet ovat pääosin Fossiilittoman liikenteen tiekartan periaatepäätöksen mukaisia. Tiekarttatyössä on tehty kattavat vaikutusten arvioinnit ja käyty laajasti keskustelua sidosryhmien kanssa; arvokasta tiekarttatyössä on myös se, että siinä tarkastellaan lento-, laiva- ja maantieliikennesektoreiden toimenpiteitä samaan aikaan.
  • Uutena toimena esitämme, että Suomi on aktiivisesti vaikuttamassa raskaiden ajoneuvojen CO2-standardien päivitystyöhön jo etupainotteisesti. Päivitystyön tavoitteena tulisi olla, että varmistetaan siirtymä kohti vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ratkaisuja teknologianeutraalisti, kustannustehokkaasti ja joustavasti. Komissio esittää raskaiden ajoneuvojen CO2-standardeihin muutoksia vuonna 2022.
  • Kannatamme biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista 34 prosenttiin, mikäli vaikutusten arvioinnilla voidaan osoittaa, että se on kustannustahokas päästövähennyskeino. Jakeluvelvoitteen laajennus tulisi kuitenkin tehdä aikaisintaan siinä vaiheessa, kun on saatu riittävästi kokemuksia uuden jakeluvelvoitteen toimivuudesta (biokaasu mukaan vuonna 2022; synteettiset polttoaineet vuonna 2023). Vaikutusten arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös 55-valmiuspaketin tuomat muutokset, erityisesti tieliikenteen päästökaupan ja energiaverodirektiivin muutokset. Kokonaisvaikutuksissa on tärkeää arvioida kuluttajien ja yritysten vaikutusten ohella myös vaikutukset koko arvoketjussa. Emme kannata sitä, että 100 prosenttiset biodiesel, biokaasu ja muut biopolttoaineet jätetään jakeluvelvoitteen ulkopuolelle. Tämä tekisi järjestelmästä entistä monimutkaisemman niin valmistajien, kuluttajien kuin hallinnonkin näkökulmasta.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että energiainvestointituet liikennebiokaasun tuotannon lisäämiseksi mainitaan selkeästi ilmastosuunnitelman liikennettä käsittelevien toimenpiteiden joukossa. Tämä olisi linjassa jo aikaisemmin tehtyjen päätösten kanssa, mm. Kestävän kasvun ohjelmassa (kts. Uuden energiateknologian käyttöönotto (P1C1I2)), fossiilittoman liikenteen tiekartan periaatepäätöksessä (kts. toimenpide 25), kansallisen biokaasuohjelmassa ja hallituksen syksyllä 2021 tekemien ilmastopäätöksissä (kts. sivu 10 Hiilineutraaliuden saavuttaminen (valtioneuvosto.fi)).

Maatalous

  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että Suomi osallistuu proaktiivisesti maatalouden seuraavan rahoituskehyksen uudistustyöhön (ns. beyond CAP27). Uusi maatalouden rahoituskehys, CAP27, luo edeltäjäänsä paremmat puitteet maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen, mutta arviomme mukaan nykyinen malli ei ole riittävän tehokas työkalu ohjaamaan maataloutta vähähiilisyyspolulle riittävän nopeasti ja tehokkaasti.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että otetaan pikaisesti käyttöön ravinnekiertokorvaus maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Esitämme, että ravinnekiertokorvaus kohdistettaisiin erityisesti isoille keskitetyille biokaasulaitosinvestoinneille, ja se olisi käytössä vähintään vuoteen 2030 asti. Ravinnekiertokorvausta tarvitaan varmistamaan suuren kokoluokan investointien käynnistyminen, vastaamaan kasvavaan bio-LNG:n kotimaiseen kysyntää sekä parantamaan kotimaisen biokaasun kilpailuasemia tuontibiokaasua vastaan. Pieneen ja keskisuurten biokaasulaitosinvestointien tukielementit ovat nyt olemassa, mutta keskitettyjen laitosten tukipolitiikka on vaillinainen. Tämän johdosta lukuisista aiesopimuksista huolimatta, ravinneylijäämäalueille ei ole syntynyt toistaiseksi uutta laitosmaista lannan käsittelykapasiteettia.
Rakennusten erillislämmitys & työkoneet
  • SBB kannattaa ehdotusta sähkö- ja biokaasukäyttöisten traktorien ja muiden työkoneiden hankintatuesta.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin

Jätehuolto

  • Esitämme, että biokaasu otettaisiin jollain tapaan mukaan valmisteilla olevaan green deal -sopimukseen. Sopimuksen puitteissa voitaisiin esimerkiksi nykyisiä biojätteitä ja lietteitä käsitteleviä laitoksia modernisoida, niiden energiatehokkuutta parantaa ja metaanipäästöjä vähentää. SBB pitää tärkeänä sitä, että jätesektorin toimenpiteitä katsotaan kokonaisuutena.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä varmistamaan, että orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskevien poikkeuslupien määrä minimoidaan.
  • Biojätteen kierrättämisen tehostamiseksi esitämme uutena toimenpiteenä, että KAISU:ssa asetetaan sitova valtakunnallinen biojätteen kierrätystavoite vuodelle 2030.

Teollisuus ja muut päästöt

  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että biokaasu otetaan mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitteeseen (koskee teollisuutta, työkoneita, lämmitystä) pikaisesti.
  • Esitämme uutena toimenpiteenä, että EU:n päivitetyn energiaverodirektiivin toimeenpanon yhteydessä, ja ylipäätänsä energiaverotuksen muuttamisen yhteydessä, varmistetaan kestävien uusiutuvien polttoaineiden kohtuullinen kokonaisverotaso suhteessa muihin käyttövoimaratkaisuihin.

Julkiset hankinnat

  • Julkisten organisaatioiden hankinnoilla tulee pyrkiä edistämään uusiomateriaalien käyttöä ja kysyntää. Hankintakäytäntöjen ja -kriteerien kehitys uusioraaka-aineiden käyttöä tukeviksi on yksi keino valjastaa julkisten hankintojen potentiaali kiertotalouden edistämiseen. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Ehdotamme uudeksi toimenpiteeksi julkisten hankkijoiden green dealia, jossa julkiset toimijat sitoutuisivat uusiomateriaalien käytön edistämiseen.

Lausunnon pyytäjä:

Ympäristöministeriö

Lausunto

Scroll to Top