Biokaasun markkinat sähköistyvät – ajatuksia alkuperätakuujärjestelmästä

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Blogitekstin kirjoittaja on Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry 

Biokaasumarkkinat ovat todellakin myllerryksessä. Tammikuussa 2020 aloitti toimintansa Suomen, Viron ja Latvian yhteinen kaasuverkko ja -markkina-alue. Vuoden 2021 loppuun mennessä valmistuu Liettuan ja Puolan välinen yhdysputki, jolloin Suomi yhdistyy myös Keski-Euroopan kaasuinfrastruktuuriin ja uusiin vaihtoehtoisiin hankintalähteisiin. Näiden putkikaasuhankkeiden lisäksi suomalaisia biokaasutoimijoita mullistaa jo ensi vuonna biokaasun ”sähköinen kaupankäynti”. Voidaan sanoa, että alkuperätakuu mullistaa koko Eurooppaa, mutta erityisesti Suomea, joka on ollut erillään muista kaasuverkoista ja -markkinoista. Lisäksi huomattava osa suomalaisesta biokaasun tuotannosta tapahtuu kaasuverkon ulkopuolella.

Biokaasun alkuperätakuusertifikaattijärjestelmän käyttöönotto liittyy uusiutuvan energian direktiivin (ns. REDII) toimeenpanoon, joka jäsenmaiden tulee tehdä kesään 2021 mennessä. Osana toimeenpanoa jäsenmaiden on otettava käyttöön biokaasun alkuperätakuujärjestelmät. Tämä osaltaan mahdollistaa sähköisen yhteiseurooppalaisen biokaasumarkkinan syntymisen – tämä on uhka ja mahdollisuus suomalaiselle biokaasusektorille.

Kansallisesta biokaasun alkuperätakuusertifikaattijärjestelmän keskeiset elementit jo tiedossa

Virkamiespuolella Suomessa työtä alkuperätakuujärjestelmän pystyttämiseksi on tehty vuoden päivät. SBB on työstänyt asiaa biokaasuvaliokunnassa aktiivisesti jo keväästä 2019 asti. TEM:n tilaama Gaia Consulting Oy:n tekemä selvitys alkuperätakuun laajentamisesta biokaasulle valmistui joulukuussa 2019. SBB:n mielestä Gaian selvitys on hyvä yhteenveto ja ”kokoomateos” aiheeseen perehtymiseksi. Nyt kesäkuussa TEM laittoi lausuntokierrokselle lakiehdotuksen energian alkuperätakuista. Lakiehdotus ei tuonut suuria yllätyksiä suhteessa selvityksessä esille nostettuihin asioihin.

SBB pitää lakiesitystä päällisin puolin kannatettavana ja uusiutuvan energian direktiivin hengen mukaisena. Ehdotuksen mukaan alkuperätakuujärjestelmässä olisivat mukana eri kaasumuodot (nesteytetty, paineistettu, raakabiokaasu), ovatpa ne kaasuverkon piirissä tai off-grid-biokaasulaitoksissa tuotettuja. Myös muut uusiutuvat kaasut olisivat mukana kaasun alkuperätakuujärjestelmässä. Ehdotus mahdollistaa pienempien toimijoiden kevennettyjen menettelyiden käyttöönoton. SBB:n mielestä varmentamisvelvollisuuksia voisi edelleen sujuvoittaa off-grid-laitosten ja -käytön kohdalla, ilman että vaarana olisi tuplalaskennat tai muut väärinkäytökset. Lakiesityksen mukaan GasGrid Finland Oy:sta tulisi rekisterinpitäjä Suomessa, mikä SBB:lle toki sopii, mutta vuoropuhelun biokaasusektorin ja järjestelmän ylläpitäjän kanssa tulee olla säännöllistä ja aktiivista. SBB:n arvion mukaan biokaasusektorin toimijat tarvitsevat lisäinfoa ja neuvontaa kaasun alkuperätakuujärjestelmän mahdollisuuksista eli tähän tulisi satsata sitten käytännössä.

Lakiehdotuksen mukaan alkuperätakuujärjestelmän tehtävänä olisi ainoastaan kertoa biokaasun alkuperä, eli se ei sellaisenaan linkittyisi esimerkiksi vastuullisuusvaatimuksiin. SBB pitää tätä selkeänä linjauksena. Valitettavaa on kuitenkin se, ettei ehdotus alkuperätakuujärjestelmästä ratkaise epäselvyyksiä verotuskäytäntöjen ja päästökaupan osalta. SBB pyytääkin työ- ja elinkeino- ja valtionvarainministeriöitä sekä verohallintoa korjaamaan verotusmenettely pikaisesti, ja Energiavirastoa ryhtymään toimenpiteisiin kestävästi tuotetun biokaasun tasavertoisesta kohtelusta päästökaupan piirissä.

Suomalaista biokaasua Keski-Eurooppaan? Kyllä.

Suomalainen biokaasusektori lähtee eurooppalaisille biokaasumarkkinoille taka-asemasta ja myöhässä. Tästä huolimatta suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus pärjätä markkinoilla. Suomalaisten etuja ovat uudet tuotantolaitokset (erityisesti jos ja kun uudet investoinnit syntyvät), biokaasun kestävyys ja muutenkin varhaisessa kehitysvaiheessa olevan markkinan ”low hanging fruits”.

Suomalaiselle biokaasulle voi hyvinkin olla kysyntää muualla Euroopassa, missä on kysyntää erilaisilla biokaasutuotteille. Asiakkaat voivat haluta esimerkiksi jätepohjaista biokaasua, vegaanista biokaasua, ei-energiakasvipohjaista biokaasua ja/tai ei-tuettua biokaasua. Esimerkiksi ruotsalaiselle ja itävaltalaiselle biokaasulle on kysyntää UK:ssa, jossa velvoitteiden täyttämisen edellytyksenä on ei-julkisin varoin tuettu biokaasu. Tietyissä tilanteissa suomalainen biokaasun tuottaja voi siis saada paremman hinnan biokaasusta, jos se myy sen ulkomaille. Mikäli suomalainen biokaasun tuottaja mielii EU-markkinoille, niin silloin pitää pystyä kertomaan biokaasun kestävyydestä yleisesti hyväksytyin kestävyysjärjestelmin.

Alkuperätakuujärjestelmä saattaa tuntua epämääräiseltä asialta biokaasutoimijan näkökulmasta. Tämä voi johtua esimerkiksi sitä, että RED II:n vaatimukset eroavat aikaisemmin käytössä olleesta biokaasusertifikaattijärjestelmästä, sähkön alkuperätakuujärjestelmän viisaudet eivät täysin käy yksiin kaasukontekstissa, ja ylipäätänsä se tosiasia, että suomalainen off-grid-biokaasutoimija on perinteisesti ollut henkisesti ja fyysisesti etäällä maakaasuverkosta. Myös maakaasumarkkinoiden uudistus lisää hämmennystä. Asia ei kuitenkaan ole kovin monimutkainen eli ei muuta kuin tutustamaan mahdollisuuksiin!

Mitä seuraavaksi?

RED II linkittää lämmön ja sähkön alkuperätakuujärjestelmään myös muita vaatimuksia, kuten lämmölle energiatehokkuusvaatimuksen. Voitaisiinko biokaasuun linkittää samalla tavoin energiatehokkuusvaatimuksia ja esimerkiksi tehokkaan ravinnekierron edistämisvaatimuksia? SBB ei vastusta sitä, että EU-tasolla päätettäisiin ottaa käyttöön uusia kestävyysvelvoitteita uusiutuville kaasuille, jos niiden käyttöönotolle on osoitettavissa selkeät perusteet. SBB kehottaa Suomea olemaankin pro-aktiviinen uusiutuvien kaasujen kokonaiskestävyyden edistämisessä. Oikein toteutettuna kestävyydestä voisi tulla kilpailuetu Suomessa tuotettavalle uusiutuvalle kaasulle.

Lisätietoa:

 

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen perustama valtakunnallinen yhdistys.

Scroll to Top