Ympäristöministeriön ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi – kiertotaloudesta menestyvän taloutemme perusta vuonna 2035

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus julkaistiin 13.1.2021. Ohjelmaehdotus esittää kunnianhimoisen vision vuodelle 2035 ja tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia, jotka toteutuessaan voivat merkittävästi lisätä kierrätyslannoitevalmisteiden kysyntää

Ohjelmaehdotus lähtee lausuntokierrokselle alkuvuodesta. Kiertotalouden edistämisohjelma on valmisteltu keskeisten ministeriöiden ja tutkimuslaitoksen sekä Sitran ja Business Finlandin yhteistyönä. Ohjausryhmää on vetänyt työelämäprofessori Reijo Karhinen ja käytännön toteutuksesta on vastannut ympäristöministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Vision mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta Suomessa vuonna 2035. Asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoisia, kun vähemmällä määrällä luonnonvaroja on käytännössä tuotettava enemmän. Tämä tarkoittaa, että kehitettävä kestävämpiä ja pidempään kierrossa pysyviä materiaaleja ja tuotteita. Ohjelman edelläkävijyys tulee esille tavoitteessa asettaa käytetyille primääriraaka-aineille katto, jossa niiden kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa vuonna 2035. Myös resurssituottavuus halutaan kaksinkertaistaa samassa ajassa ja niin ikään kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä.

Kiertotalousohjelmassa ehdotetaan yleisluonteisia toimenpiteitä, jotka koskevat lähes kaikkia toimijoita. Lisäksi ohjelmassa esitetään tarkempia toimenpiteitä palveluille ja kunnille sekä paljon luonnonvaroja käyttävälle teollisuus- ja rakentamissektoreille.  Tavoitteena on, että toimet käynnistyvät mahdollisimman pian ja niitä toteutetaan yli hallituskauden. Ohjelma antaa kaikkinensa 41 toimenpidettä, jotka jakautuvat seuraaviin osioihin:

  • mahdollistava lainsäädäntö,
  •  taloudelliset kannusteet,
  • kiertotalouden ratkaisut löytyvät ekosysteemeissä,
  • kiertotalouden digitalisaatio,
  •  palvelullistaminen liiketoimintana,
  • koulutus ja osaaminen,
  • energia- ja materiaali-intensiivinen teollisuus hyötyy kiertotaloudesta,
  • tulevaisuuden kiinteistö- ja rakennusala perustuu kiertotalouteen,
  • ratkaisuja kuluttajilta ja kuluttajille,
  • kunnista kiertotalouden avainpelaajia, ja
  • kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen.

Siirtymää lineaaritalouden mallista kiertotalouteen ei turhaan kutsuta systeemitason murrokseksi – ohjelmaehdotuksen toimenpiteet ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Esimerkiksi sääntelyn painopiste on siirtymässä jätteistä tuotteisiin, mikä on merkittävä muutos. Nykyinen talousjärjestelmä mahdollisti pitkään sen, että ympäristölle ja ihmisille haitallisista ulkoisvaikutuksista ei ole tarvinnut maksaa. Saastuttaja maksaa -periaate ei ole siis toiminut. Ohjelmassa ehdotetaankin verotuksen kehittämistä Kestävän verotuksen tiekartan ja muiden ohjauskeinojen kokonaisuutta tarkasteltaessa.

Ohjelman toteuttamisesta vastaa ja sitä koordinoi perustettava Kiertotalousohjelman johtoryhmä, joka raportoi hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiselle ministeriryhmälle. Ohjelman seurannan tueksi valitaan kahdeksan indikaattoria.

Toimenpiteet yleisiä, ei suoria toimenpiteitä biokaasun ja ravinnekierrätyksen osalta

Esimerkiksi biokaasu mainitaan ohjelmassa seitsemän kertaa, mutta suoria toimenpiteitä sille ei aseteta. Sen sijaan useat Suomessa viime vuosina valmistellut ohjelmat, kuten Ravinteiden kierrätys -ohjelma ja Biokaasuohjelma, ja lukuisat muut mainitaan strategiassa kiertotaloutta tukevina teemoina, joita ohjelmassa tullaan soveltuvin osin huomioimaan.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan kiertotalousohjelmaehdotuksen vahvuuksia ovat yleisluonteisuus ja ajankohtaisiin teemoihin linkittyminen. Ohjelmaehdotuksessa annetaan ehdotukset toimipiteiden vastuutahoiksi, mikä on hyvä asia.

Vaikka tavoitteille on asetettu ajallinen päämäärä, toimenpiteiden tarkempi aikataulutus puuttuu, mikä on harmillista. Kiertotalousohjelman toimivuus selviää toimeenpanon yhteydessä. ”Yksi keskeinen toimenpanon onnistumisen edellytys on, että kiertotalous onnistutaan linkittämään tehokkaasti päivitettäviin ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteisiin”, toteaa Suomen Biokierto ja Biokaasu yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.  Olisi myös tärkeää, että Suomi veisi kiertotalousnäkemyksiä aktiivisesti myös EU-tason ilmastopolitiikkakeskusteluihin.

Ohjelmaehdotuksessa asetetut yleiset toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi edistävät kyllä myös biokiertoa Suomessa. Potentiaali biokaasun ja kierrätysravinteiden osalta tulee esiin, mikäli tavoitteet primaariraaka-aineiden käytön vähentämisestä, resurssituottavuudesta ja kiertotalousasteen tuplaamisesta todella toteutuvat tulevina vuosina.

SBB pitää luonnollisesti tärkeänä, että Kiertotalousohjelman toimeenpanossa edistetään ravinnekierrätystä ja kierrätyslannoitteiden ja -markkinoiden syntymistä. Jotta ravinteet saadaan kiertämään yhteisten tavoitteiden mukaisesti, on tarpeen luoda kannustavia veroratkaisuja ja päättää esimerkiksi lannoitteiden osalta End-of-Waste-kriteereistä. Näillä toimenpiteillä voidaan kehittää kierrätysravinnetuotteita ja parantaa niiden kilpailukykyä suhteessa mineraalilannoitteisiin, joiden valmistuksessa kuluu paljon uusiutumattomia luonnonvaroja. SBB osallistuu mielellään Kiertotalousohjelman jalkauttamiseen.

 

Lisätietoa:

Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry | +358 400 987 805 | anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Scroll to Top