Tuloksia työpajasta: Millä toimenpiteillä saavutamme 4 TWh biokaasutuotannon?

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry järjesti 16.2.2021 työpajan, jossa pohdittiin toimenpiteitä 4 TWh biokaasun vuosituotannon saavuttamiseksi vuonna 2030. Työpajassa oli tarkoitus vahvistaa ehdotus Suomen biokaasusektorin tavoitteesta ja visiosta sekä löytää keinot niiden saavuttamiseksi.

Työpaja keräsi noin 30 asiantuntijaa biometaanin ja biokaasun arvoketjun varrelta, kuten biokaasuntuottajia, loppukäyttäjiä, tutkijoita, viranomaisia, suomalaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden asiantuntijoita.

Tavoitteena 4 TWh vuonna 2030

Työpajassa vahvistettiin ehdotus, että Suomessa biokaasun tuotantotaso olisi neljä terawattituntia vuonna 2030. Visioksi vahvistui seuraava:

“Suomen biokaasualan visiona on olla kilpailukykyinen ja elinvoimainen sekä olla vahvasti integroituneena kansalliseen energiajärjestelmään. Lisäksi alalla on vahva jalansija kansallisessa ravinteiden kierrätystoiminnassa. Suomessa biokaasun tuotantotaso nousee 4 TWh vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa biokaasusta jalostettaisiin biometaaniksi, jotta biokaasuala voisi vastata liikenteen ja teollisuuden kestävän ja puhtaan energian kasvavaa kysyntään. Uusi biokaasun tuotanto perustuisi erityisesti maatalouden sivutuotteiden hyödyntämiseen, mutta myös uudella tekniikalla ja syötteillä olisi roolia.”

Kansallisen biokaasun tuotannon kasvu yhdestä terawattitunnista neljään terawattituntiin arviotiin tuovan monia etuja, kuten yli 100 uutta biokaasulaitosta ympäri Suomea sekä enemmän jätteiden käsittelykapasiteettia biojätteiden ja muiden orgaanisten jätevirtojen kierrättämiseksi. Lisäksi biometaanin lisääntynyt käyttö tieliikenteessä voisi vähentää kansallisia hiilidioksidipäästöjä jopa noin 900 000 miljoonaa tonnia, mikä riippuu toki voimakkaasti kaasuautojen roolista Suomessa päivittyvässä liikennepolitiikasta.

Biometaanin saatavuuden tulee panostaa läpi 2020-luvun

Työpajassa arviointiin erilaisten toimenpiteiden tarvetta tavoitteen ja vision saavuttamiseksi. Toimenpiteistä keskusteltiin kolmessa aikaikkunassa; vuosoina 2021-2023, 2024-2030 ja 2030-2035 toteutettavat toimenpiteet. Toimenpide-ehdotukset on esitetty alla olevassa kuvassa.

Työpajaosallistujien mukaan seuraavina vuosina olisi tärkeää varmistaa biometaanin saatavuus, missä biokaasun / biometaanin lisääntyneillä tuotantomäärillä ja kaasun jakeluverkostolla nähtiin olevan tärkeä rooli. Saatavuuden osalta investointituet niin biometaanin tuotantoon kuin jakeluverkon laajentamiseen nähtiin tärkeinä. Myöhemmin saatavuuden osalta entistä tärkeämmäksi tulevat uudet markkinamekanismit, kuten eurooppalaisen alkuperätakuujärjestelmän kehittäminen. Vuosina 2025-2030 biometaanin kysyntää meriliikenteessä ja teollisuudessa tulisi vahvistaa.

Ratkaisut mädätteen tuotteistamisesta ja kierrätysravinnemarkkinoiden kehittämisestä ovat vuosi vuodelta tärkeämpiä asioita. Täten kierrätysravinteiden ja -lannoitteiden markkinatilannetta on tarpeen parantaa läpi 2020-luvun, mikä tulee tehdä ottamalla käyttöön tarvittavat kannustimet laadukkaiden tuotteiden tarjonnan sekä kysynnän kasvattamiseksi.

Osallistujat pitivät suhteellisen helppona tehtävinä tavoitetason määrittämisen, sen sijaan vision, konkreettisten tavoitteiden sekä toimenpiteiden arviointia pidettiin haastavampana tehtävänä.

Mitä seuraavaksi?

REGATRACE-hankkeen puitteissa tehtävä biokaasun roadmap-työ jatkuu siten, että seuraavaksi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry valmistelee luonnoksen biokaasun ja biometaanin kansallisesta roadmapista. Tätä luonnosta on tarkoitus pureskella ensi syksynä järjestettävässä kolmannessa työpajassa, mistä lisätietoa hieman tuonnempana.

Lisätietoa työpajasta

Virtuaalinen työpaja toteutettiin 16.2.2021 Suomen biokierto ja biokaasu ry:n sekä REGATRACE-hankkeen yhteistyönä. Kyseessä oli toinen osallistava työpaja.

Ensimmäinen työpaja järjestettiin maaliskuussa 2020, jolloin mietittiin tarkemmin Suomen biokaasusektorin tavoitteita ja visiota. Työpajassa muodostui vahva käsitys siitä, että biokaasun tuotanto voisi olla 4-7 TWh vuonna 2030. Tuotanto pohjautuisi erityisesti maatalouspohjaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen, mutta myös uudella teknologialla ja syötteillä olisi roolinsa (esimerkiksi kaasutus). Vuodelle 2035 biokaasun tuotannoksi visioitiin 6-15 TWh. Työpajassa arviotiin, että vuonna 2030 biokaasulle ja biometaanille olisi kysyntää 4- 11 TWh edestä. Huomattava osuus kysynnästä suuntautuisi biometaaniin, josta raskaat ajoneuvot voisivat kuluttaa 2,5-4 TWh, henkilöautot 0,5-1 TWh, bussit 0,5 TWh, teollisuus 0,5-4 TWh ja laivat 0,85-4 TWh. Lämmön- ja sähköntuotannossa biokaasua arvioitiin kulutettavan 0,4-2 TWh edestä. Työpajassa tunnistettiin useita tekijöitä, jotka joko myötävaikuttavat tai hidastavat biokaasun tarjontaa ja kysyntää. Biokaasusektorille mahdollisuuksia luovat hiilineutraalisuustavoitteet, ravinteiden kierrätyksen kehittämistarpeet, huoltovarmuus- ja alueiden elinvoimaisuusnäkökulmat sekä liikenteen ja maatalouden päästövähennystavoitteet.

Haasteita alalla luo biokaasun tuotannon heikko kannattavuus, sillä toimialan markkinat (sekä energia- että kierrätysravinnetuotteet) ovat vasta kehittymässä. Edullisten fossiilisten polttoaineiden saatavuuden nähtiin myös hidastavan biokaasutoimialan kehitystä. Ensimmäisessä työpajassa laajasti kannatusta saivat oikein mitoitetut ja kohdistetut ohjauskeinot: kannattavuutta voidaan parantaa erilaisilla tuilla ja lopputuotteiden kysyntää voidaan lisätä erilaisilla kannustimilla tai lainsäädännöllisin keinoin, kuten jakeluvelvoitteen muodossa. Toimintaympäristöön tulisi saada lisää ennakoitavuutta, jotta toimijat uskaltavat investoida alaan.

Työpaja liittyy myös yhteiseurooppalaiseen REGATRACE-hankkeessa, jossa SBB on mukana. REGATRACE puitteissa vastaavanlainen työpaja järjestetään 14 EU-maassa. REGATRACE-hankkeen päärahoittaja on Euroopan Komission Horisontti2020-rahoitusohjelma.

 

Scroll to Top