Tulevaisuuden CAP:in suunnannäyttäjinä elintarviketurva, huoltovarmuus ja oikeudenmukainen sekä kestävä siirtymä – Euroopan alueiden komitean lausunto

Osana strategista vuoropuhelua maatalouden tulevaisuudesta Euroopan alueiden komitean ”Luonnonvarat”-valiokunta jakoi lausuntoluonnoksensa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tulevaisuudesta. Biokierron ratkaisut ovat hyvin tunnistettuna lausuntoluonnoksessa osana elintarviketurvaa ja siirtymistä kohti kestävämpää maataloustuotantoa.

Lausunnossa yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet vuoden 2027 jälkeen painottuvat vakaaseen elintarvikehuoltoon ja -turvaan, maatalouden kannattavuuskysymyksiin. Euroopan alueiden komitea korostaa vielä erikseen, että elintarviketuotannossa on otettava huomioon ympäristövaatimukset ja parannettava maatalouden käytettävissä olevien resurssien (maaperä, maisema, vesi, ilma, kesantomaat, niityt, biologiset erillisalueet) biologisia ominaisuuksia, pyrittävä palauttamaan suljetun kierron tuotantosyklit ja rikastettava uusiutuvien energialähteiden biologisia resursseja.

Elintarviketurvallisuus ykkösteemana.

Ukrainassa käytävän sodan ja muiden globaalien epävarmuustekijöiden vuoksi lausunnossa korostuu, että tulevaisuudessa CAP:in tulisi entistä vahvemmin varmistaa eurooppalainen elintarviketurva. SBB:n näkemyksen mukaan biokierron ratkaisut, biokaasu ja kierrätyslannoitteet, ovat hyvin tunnistettu osana tätä kokonaisuutta. Elintarviketurvaa ja -tuotantoa koskevan riippumattomuuden on oltava EU:n strateginen tavoite sen tulevissa politiikoissa.

Ruoantuotanto pelloilla varmistettava.

Euroopan alueiden komitea huomauttaa lausunnossa, että vuoden 2027 jälkeisen YMP:n tulevassa uudistuksessa olisi luotava perusta Ukrainan liittymiselle EU:hun. Lisäksi globaalin humanitaarisen tuen mahdollistaminen tulisi jatkossa entistä paremmin varmistaa. Siksi komitea huomauttaa lausunnossaan, että elintarviketuotanto on asetettava etusijalle muihin käyttötarkoituksiin nähden korkean elintarvikeinflaation välttämiseksi. Tämä koskee myös biopolttoaineita: niiden tuotanto olisi keskeytettävä osittain tai kokonaan maataloushintojen alentamiseksi. SBB:n näkemyksen mukaan kestävästi tuotetut maataloussyötteet biokaasun tuottamiseksi tulee nähdä strategisesti tärkeinä, ja näin ollen Suomen tapauksessa nurmen osittainen hyödyntäminen biokaasuntuotannossa tulee jatkossakin varmistaa ja valjastaa entistä vahvemmin käyttöön. Myöhemmässä vaiheessa lausuntoa on hyvin kuitenkin tunnistettu, että maatalousmaan käyttöä energiakäyttöön tarkoitetun biomassan tuotantoon olisi edistettävä vaihtoehtona elintarvikkeiden tai rehun tuotannolle.

CAP:illa olisi tuettava kestäviä maatalouden kehittämistapoja.

SBB pitää hyvänä, että CAP:in avulla jatkossakin pyrittäisiin entistä vahvemmin ohjaamaan tuotantoa pois synteettisten lannoitteiden käytöstä, sekä kiinnittämään huomiota energiankulukseen tai toisin sanoen huomioida siirtymä kestävästi tuotettuun energiaan (biokkaasu).

Komitean mukaan ehdollisuuden vaatimukset eivät saisi johtaa siihen, että maata ei voida käyttää maataloustuotantoon. Sen sijaan ehdollisuudella olisi tuettava sellaisia maankäyttökäytäntöjä, jotka parantavat kannattavuutta, edistävät maaperän rikastamista orgaanisella aineksella, parantavat sen sorptiokykyä ja auttavat suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, pohjavesiä ja pintavesilähteitä, erityisesti heikkolaatuisella maaperällä. – Tässä biokierron ratkaisut ja orgaansiten kierrätyslannoitteiden käyttö on avainasemassa.

Paikallista uusiutuvaa energiaa tarvitaan.

Komitea tunnustaa tarpeen tukea elintarvikkeiden jalostusalaa, paikallisen uusiutuvan energian kehittämistä sekä kuljetukseen, varastointiin ja pakkaamiseen liittyvien taloudellisten ja ympäristökustannusten vähentämistä. SBB:n näkemyksen mukaan Maatalouden biokaasuinvestointien tukitaso tulee pitää kannustavana jatkossakin ja investointien sujuvoittamistoimia tulee entisestään edistää.

Muutos suorien tukien siirtämistä pinta-alaperusteisesta lähestymistavasta monitekijäjärjestelmään.

Komitea toivoo Euroopan komissiota muuttamaan suorien tukien menetelmiä, jotta ne vastaisivat paremmin maataloustoiminnan harjoittamisolosuhteita. Lausunnossa ehdotetaan suorien tukien siirtämistä pinta-alaperusteisesta lähestymistavasta monitekijäjärjestelmään, jossa yhdistyisivät seuraavat tekijät: työvoimaintensiteetti, tilakoko, alue, jolla toteutetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä, alue, jolla harjoitetaan kestävää maataloutta, ja ympäristöresurssien käyttöaste (toiminnan vaikutus ympäristöön). Tällä asteittain tapahtuvalla muutoksella valmistuttaisiin Ukrainan liittymiseen EU:hun.

Scroll to Top