Tiedote: kierrätysteollisuuden sähköveroa tulee alentaa

Kiertotaloustoimijat esittävät, että teollisten kierrätystoimintojen energiaverotusta alennetaan siirtämällä ne alempaan sähköveroluokkaan muun teollisuuden joukkoon. Korkeampi energiaverotus heikentää kierrätysmateriaalien kysyntää ja estää kiertotalouden toteutumista.

Kierrätysmateriaalien kilpailukyvyn parantamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi kierrätysteollisuus eli teollinen kierrätysmateriaalien valmistus ja jalostaminen tulee rinnastaa muuhun teollisuuteen ja siirtää se sähköveroluokkaan II. Toimialaluokitus, johon sähköveroluokkien määrittäminen nojaa, tulee päivittää.

Käytössä oleva toimialaluokitus on yli 10 vuoden takaa, ja siinä kierrättämistä pidetään vain jätteen käsittelynä. Kiertotaloudessa kyse on materiaalien palauttamisesta uudelleen hyödynnettäväksi, ja tämä tapahtuu teollisessa mittakaavassa ja teollisin prosessein. Uusioraaka-aineiden jalostaminen ja muokkaaminen tulee rinnastaa neitseellisten raaka-aineiden muokkaamiseen ja teolliseen käsittelyyn.

Kierrätysraaka-aineesta valmistetut välituotteet on rinnastettava teollisuuden tuotteisiin ja tämä tulisi tunnistaa myös verotuksessa. Kierrätysteollisuuden rankaiseminen muuta teollisuutta korkeammalla energiaverotuksella on epäjohdonmukaista ja nykyisten kiertotalous- ja ilmastotavoitteiden vastaista.

Kierrätyspohjaiset tuotteet kilpailevat neitseellisten materiaalien kanssa samoilla markkinoilla. Erilainen verokohtelu vääristää hintakilpailua fossiilisten ja uusioraaka-aineiden välillä. Hallitus valmistelee teollisuuden sähköveron alentamista, mikä edelleen heikentäisi uusioraaka-aineiden asemaa.

Energiaverotus toimii materiaalien kierrättämisen lisäksi esimerkiksi biokaasutuotannossa epätarkoituksenmukaisesti. Energiaverouudistuksen yhteydessä tulee selvittää, miten verotuksella voidaan johdonmukaisesti tukea ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista.

Koronaepidemia on heikentänyt yritysten toimintaedellytyksiä myös kierrätyssektorilla. Materiaalien kierto on hidastunut ja valmistavan teollisuuden vaikeudet ovat romahduttaneet raaka-aineiden hinnat. Sähköveron alentaminen toimisi myös osana kansallista koronan jälkeistä kestävää elvytystä.

Esimerkkejä, miten nykyinen energiaverotus heikentää kiertotalouden asemaa:

Muovigranulaattien valmistaminen fossiilisesta öljystä katsotaan teollisuudeksi, mutta vastaavien granulaattien valmistaminen käytetyistä muovipakkauksista eli silloin kun sama yritys ei itse käytä granulaatteja muovituotteiden valmistukseen. Käytännössä sekä kierrätysmuovista että öljystä valmistettuja granulaatteja voidaan käyttää samojen muovituotteiden valmistukseen.

Kierrätysmetallien jalostaminen sulattavan teollisuuden hyödynnettäväksi vaatii murskausprosessin ja siihen liittyvää erottelutekniikkaa. Suurteholeikkureilla materiaali leikataan sellaiseen muotoon, että se on hyödynnettävissä raaka-aineena. Esimerkiksi näillä prosesseilla romusta saadaan analyysikelpoista raaka-ainetta valimo- ja terästeollisuudelle, mutta uusioraaka-aineen valmistusta ei katsota teollisuudeksi. Kierrätysmetallien jalostaminen teollisuudelle on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutosta hillitsevistä tekijöistä.

Biokaasua tuotetaan erityisesti biojätteistä, mutta jatkossa enenevissä määrin myös maatalouden sivuvirroista kuten lannasta. Biokaasulaitokset sijaitsevat eri puolella Suomea, kaasuverkko sijaitsee vain eteläisessä Suomessa. Nykyiset verotuskäytännöt kohtelevat eri tavalla biokaasua riippuen siitä, että siirretäänkö ja myydäänkö sitä siirto- ja jakeluverkossa tai niiden ulkopuolella. Tämä vaikeuttaa biokaasun pääsemistä osaksi kansallista kaasuekosysteemiä.

Lisätiedot:

  • Anna Virolainen-Hynnä, 0400 987 805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
  • Riikka Kinnunen, 040 554 8808, riikka.kinnunen@romukauppiaat.fi, Suomen Romukauppiaiden Liitto ry
  • Otto Lehtipuu, 040 862 2014, otto.lehtipuu@ytpliitto.fi, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, edustaa yrityksiä ja henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita biokaasusta, uusiutuvista kaasuista, kaasuautoilusta ja ravinnekierrosta. Alan yritysten valmistamia tuotteita ovat biokaasu liikennekäyttöön ja energiantuotantoon, orgaaniset lannoitevalmisteet, kasvualustat sekä kierrätyskemikaalit. SBB jäsenistön osuus Suomen biokaasun tuotannosta on lähes 70 %, käytössä olevista liikennekaasun jakeluasemista 85 % sekä yli 50 % kierrätysravinnetuotannosta.

Suomen Romukauppiaiden Liitto ry edustaa yli sataa alan toimijaa isoista tukkureista ja kierrätysoperaattoreista paikallisiin romuliikkeisiin. Liiton jäsenet työllistävät yli 1700 henkilöä metallien kierrätyksen alalla ja vastaavat valtaosasta 1,7 miljoonan tonnin rauta- ja teräsromun markkinavolyymistä. Liiton asema suomalaisen romukaupan historiassa on jatkunut vuodesta 1940.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöalan yritysten toimialajärjestö. Sen jäsenten toimialoja ovat sivuvirtojen ja jätteiden käsittely ja jalostaminen, ympäristöhuollon palvelut ja teknologia, purkupalvelut ja ympäristörakentaminen sekä ympäristöalan konsultointi ja koulutus. Liiton jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto on 1,2 miljardia euroa.

 

Scroll to Top