Tiedote: Biokaasun ja ravinnekierrätyksen edistäminen kaipaa selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja vahvempaa koordinaatiota

Hallitus on sopinut valtion budjetin leikkauksesta vuodesta 2023 eteenpäin yhteensä 370 miljoonalla eurolla. Lopullisista leikkauskohteista päätetään keväällä 2022, ministeriöiden laatimassa alustavassa leikkauslistauksessa esitetään leikkauksia myös ravinteiden kierrätystä edistäviin toimenpiteisiin. Epäselvää on, mikä tulee olemaan maatalouden uuden rahoituskehyksen sekä Kestävän kasvun ohjelman rooli ravinteiden kierrätyksen edistämisessä. Toiminnanharjoittajan ja potentiaalisen investoijan on nyt erittäin vaikea saada selkeää kuvaa siitä, mitä on luvassa, kuka päättää ja missä yhteydessä päätökset tehdään.

Hallitus on päättänyt 12.5.2021 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025. Tässä yhteydessä se linjaa myös, että kehyskaudella jatketaan hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä, joista keskeisimmät liittyvät maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteisiin, ilmastokestävään ruokapolitiikkaan, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, vesistökuormituksen vähentämiseen, vesienhallintaan ja tulvasuojeluun.

Kuitenkin puoliväliriihen yhteydessä päätettiin leikkauksista valtion pysyvien määrärahojen osalta vuodesta 2023 alkaen. Menoleikkauslista on ministeriöiden laatima ja se on alustava. Leikkauksista on määrä päättää vasta keväällä 2022. Alustavasti esitettyjen leikkauksien joukossa on esimerkiksi luonnonvarakeskuksen viiden miljoonan euron rahoitusvähennys, miljoona euroa pois ruokaketjun kehittämisestä, viisi miljoonaa euroa pois peltorakenteen kehittämisestä, seitsemän miljoonaa euroa pois ravinnekierrätyksen edistämisestä biokaasutuotannolla ja reilu viisi miljoonaa euroa pois luonnonvara‐ ja biotalouden edistämiseltä. On epäselvää, missä määrin ravinnekierrätyksen edistämisestä biokaasutuotannolla on ajateltu toteuttaa maatalouden uuden rahoituskehyksen ja/tai Kestävän kasvun ohjelman kautta.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry pitää huolestuttavana sitä, että kannusteita ravinnekierrätyksen edistämisestä harkitaan pienennettäväksi. Tämä ei tuo kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä toimiin biokaasun ja ravinnekierrätyksen edistämiseksi ja on päinvastainen kehityssuunta kuin EU:n komission Green Deal -toimenpiteessä eli Fit For 55 -paketissa on esitetty maatalouden sivuvirtojen ja samalla kierrätysravinteiden käytön edistämisestä.

Vuonna 2019 hyväksytty hallitusohjelma toi mukanaan useita kauan kaivattuja toimenpiteitä biokaasun ja ravinnekierrätyksen lisäämiseksi. Tämä on ylläpitänyt säpinää toimialalla, mutta ainakaan toistaiseksi todellista investointibuumia ei ole syntynyt, vaikka potentiaalia olisi niin raaka-aineiden saatavuuden kuin lopputuotteiden kysynnän näkökulmasta jopa monikymmenkertaisesti nykytilaan verrattuna. Tämä näkyy erityisesti maatalouden sivuvirtoihin pohjautuvien biokaasuhankkeiden viivästymisenä, jossa ravinnekierrätys on keskeisessä roolissa ja johon nyt leikkauslistalla olevalla ravinnekiertokorvauksella on ollut tarkoitus vaikuttaa. Kyseisen tukimallin tarkoituksena oli edistää kehittyneiden ravinnekierrätysteknologioiden käyttöönottoa ja edesauttaa ravinteiden uudelleenjakoa ylijäämäalueilta alijäämäalueille. Mistä kiikastaa?

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n mukaan jo muutama vuosi sitten esitettyjä uusia ja tärkeitä ohjauskeinoja ei ole otettu vielä käyttöön. Hallitusohjelman julkaisusta lähtien toimiala on odottanut erityisesti ravinnekiertokorvauksen ja biokaasun jakeluvelvoitteen käyttöönottamista, päätöksiä tulevaisuuden verotusratkaisuista ja maatalouden rahoituskehyksestä vuosille 2023-2027.

”Biokaasusektori kärsii edelleen siitä, ettei toimialan kehittämiseksi ole selkeitä ja pitkäkestoisia suunnitelmia.”, toteaa Anna Virolainen-Hynnä.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry peräänkuuluttaa päättäjiltä pitkäjänteisempää ohjauskeinovalikoimaa biokaasun ja ravinnekierron edistämiseksi. Biokaasun ja ravinnekierron asiat hajautuvat usealle eri ministeriölle, minkä vuoksi on tarvetta myös toimenpiteiden tehokkaaseen kokonaiskoordinointiin eri hallinnonalojen välillä. Ilman selkeitä ja pitkäjänteisempiä suuntaviivoja on uhka, että investoinnit jäävät syntymättä.

Lisätietoa:

 

Scroll to Top