Suomen ruokaturvaa haastetaan nyt monesta suuntaa: riippuvuus ulkomaisista maatalouden tuotantopanoksista kuten energiasta, lannoitteista sekä valkuaisrehusta ja aikaisempaa epävakaammat sääolosuhteet ja ääri-ilmiöt. Nämä tekijät tulevat jatkossakin vaikuttamaan ruokaturvan sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Nykytila:
Suomen ruokaturva on tukeutunut vahvasti Venäjältä tulevaan ammoniakkiin, josta valmistetaan kasvien sadontuottokyvylle tärkeää typpilannoitetta. Häiriö maakaasumarkkinoissa ja ammoniakin tuontirajoitteet ovat nostaneet typpilannoitteiden hintoja EU:ssa. Myös polttoaineiden ja sähkön nousseet hinnat ovat lisänneet ennestään maatalouden heikkoa kannattavuutta.
Ilmastonmuutos haastaa ruokaturvaa. Tämä on näkynyt hyvin vaihtelevissa sääolosuhteissa, joissa liiallinen märkyys tai kuivuus ovat aiheuttaneet sadon menetyksiä, koska ruoantuotannon kyky reagoida sään eri ääri-ilmiöihin on rajallinen. Runsaan mineraalilannoitteiden käytön johdosta viljelysmaan orgaanisen aineen määrät ovat paikkapaikoin vähentynyt, mikä on heikentänyt maan kasvukuntoa ja sopeutuvuutta muuttuviin sääolosuhteisiin.
Ratkaisu:
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, näkee, että panostamalla biokaasulaitoksiin ja kierrätyslannoitteiden kehitykseen voidaan osaltaan ratkaista suomen ruokaturvaa haastavia ongelmia.
Biokaasulaitoksilla voidaan edistää Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta, kun orgaanisista biomassoista, tähteistä ja jätteistä saadaan uusiutuvaa energiaa sekä erilaisia kierrätyslannoitteita. Bio(kaasu)laitosinvestoinnit ja kierrätyslannoitemarkkinat toisivat myös uusia työpaikkoja Suomeen.
SBB on koonnut alle tärkeimpiä keinoja, joilla biokaasu ja ravinteiden kierrätys voivat edistää Suomen ruokaturvaa ja siihen vahvasti linkittyviä teemoja:
- Lannoiteomavaraisuus: Suomen lannoiteomavaraisuutta voidaan parantaa ja lannoitteiden hiilijalanjälkeä vähentää, kun kierrätyslannoitteilla korvataan fossiilienergialla tuotettujen (tuonti)lannoitteiden käyttöä maataloudessa. Tämä edellyttää panostamista kierrätyslannoitteiden saatavuuteen ja tuotekehitykseen. Ravinteiden optimaalisemmalla käytöllä voidaan siirtää ravinteita ravinneylijäämäalueilta ravinnealijäämäalueille.
- Typpi: Suomen lannoiteomavaraisuutta erityisesti typen osalta voidaan parantaa ottamalla ravinnekiertoon mukaan yhdyskuntalietteen sisältämät arvokkaat ravinteet.
- Ravinteiden kierrätyksen strategia: Päivitetään nykyinen Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma parantamaan ravinneomavaraisuutta ja tehostamaan ilmastomuutoksen hillintään vesistöpäästöjen minimoinnin ohella. Otetaan sidosryhmät mukaan ohjelman päivittämiseen. Luodaan suomesta kiinnostava sijoituskohde uusille biokaasulaitoksille ja kierrätysmarkkinoille.
- Investoinnit biokaasulaitoksiin ja kierrätyslannoitevalmistemarkkinoille: Uudet investoinnit biokaasulaitoksiin ja kierrätyslannoitevalmistemarkkinoille lisäävät Suomen energia- ja resurssitehokkuutta sekä parantavat huoltovarmuutta, synnyttävät uusia työpaikkoja ja vievät teknologiaa eteenpäin. Investoinnit edellyttävät vakaata toimintaympäristöä ja investointitukia.
- Biokaasu: Biokaasulaitoksilla jalostettavalla biometaanilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita liikenteessä, teollisuudessa ja lämmön tuotannossa.
- Uudistavan viljelyn mukaisten toimenpiteiden käyttöönottaminen: Maan kasvukuntoon panostaminen tulisi olla keskeinen tavoite: orgaanisilla kierrätyslannoitteilla saadaan tuotua maahan tärkeää orgaanista ainesta, joka on yksi merkittävä tekijä hyvän sadon varmistamisessa.
Lisätiedot: Nelli Pitkänen, ravinnekierrätyksen asiantuntija, nelli.pitkanen@biokierto.fi
