Suomen kestävän kasvun ohjelma mahdollistaa kasvuloikan biokaasusektorille

Suomen Kestävän kasvun ohjelma pyrkii vauhdittamaan laaja-alaisesti ilmastonmuutoksen ehkäisyn toimenpiteitä. Ilmastorinnasteisesta rahoituksesta suurin potti on suunnattu energiajärjestelmän murrokseen (318,7 milj. euroa) ja teollisuuden vihreään ja digitaaliseen siirtymään (326 milj. euroa). Ohjelma tarjoaa lukuisia rahoitusmahdollisuuksia investointeihin biokaasu- ja ravinnekiertotoimialalla. Erilliset rahoitushaut käynnistyvät vuosien 2021-2023 välillä, kiireisintä aikaa tulee olemaan 2022. Investointihankkeiden lukumäärään vaikuttaa kuitenkin myös päätökset muista ohjauskeinoista.

Suomi julkisti lopullisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa (RRP) 26. toukokuuta 2021. Ohjelmaehdotus on toimitettu arviotavaksi Euroopan komissiolle, joka hyväksyy ohjelman kahden kuukauden kuluessa. Rahoitushaut käynnistyvät vuosien 2021-2023 välillä. Isompien hankkeiden ympäristöluvitus ja muut hallinnolliset prosessit vievät helposti pari vuotta, joten niiden osalta aikaikkuna on todella lyhyt. Kestävän kasvun puitteissa ympäristöhallinnon resurssiointiin ehdotetaan tosin kohdistettavan lisärahoitusta.

Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. Komission elpymisväline koostuu kaikkiaan seitsemästä ohjelmakokonaisuudesta, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan ylivoimaisesti suurin. Suomelle RRF-osuus on noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023 (1,9 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin). Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota.

Määrärahat tullaan kanavoimaan osaksi valtion talousarvioita. Valtion kolmas lisätalousarvioi aloitti Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanon. Suurin osa rahoituksesta hoidetaan nykyisten rahoitusinstrumenttien kautta. Tämä tarkoittaa tukien hakijoiden kannalta tuttuja prosesseja. Osa rahoitusinstrumenteista edellyttää olemassa olevan kansallisen säädöksen, esimerkiksi energiainvestointitukiasetuksen, päivittämistä.

Mahdollisuudet biokierron vauhdittamiseksi ovat hyvät

Selkeät biokaasuun ja ravinnekiertoon liittyvät rahoituskokonaisuudet ovat Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti kaasuntankkausjakeluinfran laajennus sekä hankinta- ja konversiotuet, energiainvestointituet liittyen muihin uusiutuvan energian hankkeisiin sekä ravinteiden kierrätystoimet. Näiden lisäksi biokaasun investointihankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta eri investointipaketeista riippuen laitoksen syötteistä ja lopputuotteista/biokaasun käyttökohteista. Näissä yleisissä energiarinnasteisissa rahoituspaketeissa biokaasu kilpailee samassa korissa muiden teknologioiden kanssa.

”Biokaasuhankkeilla on hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta, ja varmasti tulemme pian kuulemaan uusista investointisuunnitelmista. Investointihankkeiden määrään vaikuttaa merkittävästi myös muut ajankohtaiset poliittiset päätökset muun muassa biokaasun jakeluvelvoitteesta, energiaverotuksesta, maatalouden rahoituskokonaisuudesta (CAP27) ja ravinnekiertokorvauksesta.”, sanoo toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry.

SBB:n kokoama listaus biokaasuun ja ravinnekiertoon suoraan tai välillisesti liittyvistä investointipaketeista:

  • Energiainfrastruktuuri (155 milj. €; Tukiohjelman valmistelu ja tarvittavat muutokset tehtäisiin vuoden 2021 aikana ja haku avattaisiin välittömästi säädösten valmistuttua. Haku järjestettäisiin useamassa vaiheessa.  Etenkin suurten hankkeiden osalta tu­kipäätökset tehtäisiin etupainotteisesti vuoden 2022 aikana, ja pienempiä hankkeita voitaisiin tukea vielä vuoden 2023 aikana;)
  • Uuden energiateknologian käyttöönotto (sisältää liikenteen uusiutuvat polttoaineet ja muut uusiutuvan energian hankkeet; 161 milj. €; sama aikataulu kuin energiainfrastruktuuri-investoinneissa;)
  • Vähähiilinen vety sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen (156 milj. €; linkittyy vety-IPCEI:n prenotifikaatio käynnis­tyy kevään 2021 aikana. Mikäli komissio hyväksyy vety-IPCEI:n hankkeet, niin Business Finlandilla on val­miudet tehdä kansalliset rahoituspäätökset vuonna 2022 ja mahdollisen toisen vety-IPCEI:n osalta vuonna 2023.)
  • Teollisuuden prosessien suora sähköistäminen ja vähähiilistäminen (60 milj. €; sama aikataulu kuin energiainfrastruktuuri-investoinneissa;)
  • Keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyt­tö ja kierrätys (yhdyskunnan ja teollisuuden orgaanisten jätteiden kierrätystoimet; keskeisten materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys, 110 milj. €, josta biotalouden osuus 30 milj. €   ja akkualan kiertotalousratkaisujen osuus 30 milj. €.  Näiden lisäksi vihreään siirtymään kohdistuvat TKI-toimet osana pilari 3-kokonaisuutta; toteutus 2021–2026;)
  • Julkinen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuri (20 milj.€; tavoitteena, että vuoteen 2024 mennessä 25 CBG-asemaa ja 14 LBG-asemaa; tukea myönnettäisiin 2022–2023, ja hankkeita voidaan toteuttaa vuoteen 2026 asti)
  • Peltojen kipsikäsittely ja ravinteiden kierrätys (20 milj. €; Investoinnit toteutetaan vuosina 2021–2025. Ravinteiden kierrä­tyksen hankkeet valitaan ja käynnistetään 2021–2023. Investoinnit valmistuisivat viimeis­tään vuonna 2025; hankkeilla tuetaan ravinteiden kierrätyksen uusien tekniikoiden ja menetelmien käyttöönottoa, kilpailukykyisten korkean jalostusasteen lopputuotteiden tuottamista, TKI-investointeja ja alalla toimivien yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena on rahoittaa 7-10 hanketta (n. 0,5-0,7 milj. €/hanke)).
  • Vihreää siirtymää edistävä TKI-rahoituksen kokonaisuus (192 milj. €; Investoinnit toteutetaan kilpailullisesti tutkimus- ja innovaatiorahoituksina. Hankkeet va­litaan asteittain vuoden 2023 loppuun mennessä ja viimeiset hankkeet päättyvät vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvuyrityksille on jatkuva haku ja päätöksenteko. Rahoitus käytetään tasaisesti kahden vuoden aikana)
  • Kestävää kasvua ja digitalisaatiota tukevat investoinnit tutkimus- ja innovaatioinfra­struktuureihin (75 milj. euroa)
  • Kasvun kiihdyttämisohjelma pienille yrityksille (10 milj. €;  Sidonnat 2022–2023, maksatukset 2026 saakka; tavoitteena on vahvistaa pienten yritysten kasvu- kansainvälistymisvalmiuksia)
  • Kasvun kärkialaohjelmat (24 milj. €; Teollisuuden vähähiilisen, kiertotalouden ja digitaalisen uudistumisen edistämisen ja teolli­sen palveluviennin kasvattamisen ohjelman toimeenpano 2021–2024, maksatukset mahdollisesti 2025 saakka; sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi sekä hankinta- ja konversiotuki toteutettaisiin vuosien 2022–2023 aikana; vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelman investoinnit referenssi ja pilottihankkeisiin osoitetaan vuoden 2023 loppuun mennessä ja maksatetaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Kansallinen vesiklusteri on muodostettu ja kumppanuustoiminta vahvistettu vuoden 2023 loppuun mennessä.)

Lisätiedot:

Scroll to Top