Suomen CAP-suunnitelma luo peruspuitteet, mutta lisätoimia vaaditaan ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi

Suomen hallitus hyväksyi CAP-suunnitelman ja se on toimitettu komission käsittelyyn vuodenvaihteessa. Samalla asetettiin tavoite maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus saada CAP-suunnitelma viimeisteltyä ja sille hyväksyntä komissiolta sekä säätää tarvittavat kansalliset lait ja asetukset, jotta kokonaisuutta voidaan toimeenpanna vuodesta 2023 eteenpäin. Ilmastopäästöjen vähentäminen ja ravinteiden tehokkaan ja hallitun kiertämisen vahvistaminen edellyttävät lisätoimia ja koko CAP-järjestelmän kehittämistä, mitä tulee alkaa työstää viipymättä.

CAP-suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtioneuvosto asetti tavoitteen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi: päästöjen tulee vähentyä 29 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna. Päästövähennystavoite on osa hallitusohjelman hiilineutraaliustavoitetta. Päästövähennykset toteutetaan CAP-suunnitelmaan kuuluvilla ja sen ulkopuolisilla sekä markkinaehtoisilla toimenpiteillä.

SBB lausui CAP-suunnitelman luonnokseen syksyllä, ja biokierron kannalta oleellisia kohtia olivat esimerkiksi kiertotalouden, monimuotoisuuden, hiilensidonnan ja uusiutuvan energian tuotannon edistäminen CAP-toimenpiteillä. Radikaaleja muutoksia luonnokseen verrattuna ei niiden osalta CAP-suunnitelmaan tehty, mutta jonkin verran sitä on muokattu.

SBB:n poiminnat Suomen CAP-suunnitelmasta, joka toimitettiin komissiolle:

  • Kiertotalouden edistämisen toimenpiteessä näimme oleellisena erottaa lietelannan sijoittamisen ja orgaanisen aineen lisäämisen peltoon omiksi toimenpiteikseen. Vaikka korvaustaso nousi hieman, mikä on positiivista, niin toimenpiteet ovat yhä niputettuna yhteen. Se ei kannusta viljelijää toteuttamaan näitä kahta samalla lohkolla samana vuonna: sijoittamaan lietelantaa ammoniakkipäästöjen ja ravinnehuuhtouman hillitsemiseksi, sekä lisäämään orgaanista ainesta peltomaan rakenteen, kasvukunnon ja pieneliöstön monimuotoisuuden parantamiseksi. Hyvä asia on kuitenkin se, että lietelannan sijoittamisen vähimmäismäärille saatiin joustoa levittää myös pienempi määrä kuin 15 m3/ha, kun runsasravinteista väkevää orgaanista nestettä käytettäessä 5 m3/ha riittää. Nykyisessä toimenpiteessä määrä on ollut 20 m3/ha, joten siinä mielessä edistys on hyvään suuntaan.
  • Biokaasun tuotantoon ja etenkin nurmibiomassan hyödyntämiseen on lisätty kannustusta suunnitelman ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen kautta. Se sisältää valinnaisen osion, jonka vaihtoehdoista viljelijän tulee valita kaksi toimenpidettä, mikä on edellytyksenä ympäristökorvauksen lohkokohtaisten toimenpiteiden valinnalle tukea vastaan. Valikoimaan sisältyy nyt lannan käsittely biokaasulaitoksessa tai nurmikasvuston toimittaminen biokaasulaitokseen.
  • Maaperäeliöstön merkitys yhtenä osana monimuotoisuutta sai suunnitelmassa suuremman painoarvon tavoitteiden ja toimenpiteiden perusteluissa. Nyt myös orgaanisen aineksen lisääminen peltoon maaperäeliöstön edistämiseksi on huomioitu. SBB:lle oli tärkeää saada tämä näkökulma mukaan.
Seuraavat askeleet

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa on seuraavana tiedossa Suomen ja Euroopan komission väliset neuvottelut, joiden pohjana toimii hallituksen hyväksymä CAP-suunnitelma. Komissiolta voi tulla suunnitelmaan muutosehdotuksia ja Suomi tulee käymään komission kanssa vielä neuvotteluja tämän vuoden alkupuoliskolla.

Samalla kun Suomi ja komissio neuvottelevat CAP-strategiasta, valmistellaan toimenpiteiden kansallisten säädösten, tässä tapauksessa lakien ja valtioneuvoston asetusten sisältö. CAP-lakiesitykset tulevat lausuntokierrokselle kesään mennessä ja siirtyvät eduskuntakäsittelyyn syksyllä. Näin olisi tarkoitus saada lait ja asetukset voimaan vuoden 2023 alusta.

On tärkeää, että myös seuraavissa vaiheissa varmistetaan hyvät edellytykset ravinteiden kierrätykseen. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry tuleekin olemaan aktiviinen, kun toimenpano etenee kansallisella tasolla.

Riittävätkö CAP-toimenpiteet saavuttamaan tavoitteet?  – ’Beyond CAP27’

SBB ei näe tämän suunnitelman luovan riittävästi kannustusta ja tukea kierrätysravinteiden käytölle, kehitykselle ja markkinoille. Sen vuoksi esimerkiksi viivästynyt ravinnekiertokorvaus tulisi saada pian käyttöön, jotta ravinnekierrätys ja biokaasuntuotanto saisi niiden tarvitsemaa sysäystä eteenpäin. Samalla vähennetään maatalouden ilmasto- ja ravinnepäästöjä.

Mutta riittääkö CAP-rahoituskehys tukemaan myöskään maatalouden ilmastopäästöjen vähentämistä ja Suomessa sekä kansainvälisesti asetettuja ilmastotavoitteita? Vaikka uudessa CAP-suunnitelmassa otetaan aiempaa paremmin ilmastopäästöt ja kiertotalous huomioon, vaikuttaa SBB:n arvion mukaan siltä, ettei CAP27 yksinään pysty ohjaamaan maataloutta vähähiilisyyspolulle riittävän nopeasti ja tehokkaasti. Sen vuoksi tarvitaan tosiaankin lisätoimenpiteitä kansallisella tasolla.

Vuoden lopussa nähdään, mitä saadaan aikaan CAP27-kokonaisuudella ja minkälaisia lisätoimenpiteitä tarvitaan lisäksi. Myös pohdinta CAP27:n jälkeisesti ajasta on tarpeen käynnistää hyvissä ajoin. Nämä lisätoimet ja ’beyond CAP27’ ovat asioita, joita yhdistys miettii muun muassa vuoden 2023 eduskuntavaalivaikuttamisen osalta.

Lisätiedot:

Iiris Ryske, Ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry |
+358 50 918 2881 | iiris.ryske@biokierto.fi

Scroll to Top