Ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyden arvoketju lähtee maaperästä, joka toimii perustana vastuulliselle ja kestävälle ruokajärjestelmälle – pellolta pöytään ja takaisin.
Osana EU:n pellolta pöytään -strategiaa ruokajärjestelmältä edellytetään kokonaiskestävyyttä ja läpinäkyvyyttä, palautumis- ja sopeutumiskykyä sekä huomiota ihmisten, ympäristön ja taloudellisen hyvinvointiin. Kiertotalous, resurssiviisaus, ilmastotoimet ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen tulevatkin olemaan vahvasti osana ruoan arvoketjua.
Arvoketjun alkupäässä olevan maaperän kestävyyttä voidaan parantaa ja edistää uudistavalla viljelyllä (SBB uutinen 15.12.2022), joka yhdistetään muun muassa tarpeeseen löytää uusia keinoja maatalouden ilmasto- ja energiakriisiherkkyyden vähentämiseen, sekä huoleen viljelysmaan kasvukunnon heikkenemisestä ja luontokadosta ylipäätänsä. Vastaavasti kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna uudistava viljely tarjoaa potentiaalia uusille investoinneille kuten biokaasulaitoksille, mutta myös uusille toimintamalleille, joilla ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyttä voidaan parantaa tai päästä lähemmäksi 55-valmiuspaketin tavoitteita.
Osana komission asetusehdotusta hiilenpoistojen sertifioinnista, komissio on parhaillaan kartoittamassa kyselyssään hiiliviljelyn parhaita käytäntöjä ja kysely hiiliviljelyn sertifiointimenetelmistä on avoinna 5.5 asti. SBB näkee tärkeänä, että uudistavan viljelyn (hiiliviljelyn) toimenpiteet otetaan kattavasti mukaan osaksi hiilenpoistojen sertifioinnin kehystä.
Ketjun muiden osien kestävyys varmistetaan mm. kiertotaloutta ja resurssiviisautta edistävien investointien avulla, ja on tärkeää, että rahoitus uusille investoinneille varmistetaan. Näin ravinteet ja sivuvirrat saadaan tehokkaaseen käyttöön (Katso julkilausuma Ravinnekierto2030-visiosta). Ruokajärjestelmän vahvistamisella voidaan saada lisäksi talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja – unohtamatta positiivisia vaikutuksia suomen huoltovarmuuden edistämiseksi.
SBB pitää tärkeänä, että kestävän ruokajärjestelmän jokaisen arvoketjun osan on oltava yhtä vahva ja tähän tarvitaan lujaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä.
Lisätietoa:
- MMM: Hiiliviljelyn parhaita käytäntöjä selvitetään EU:ssa
- Kestävä EU:n elintarvikejärjestelmä – uusi aloite
- Pellolta pöytään – strategia
Kirjoittanut:
Nelli Pitkänen, ravinnekierrätyksen asiantuntija