Ravinteiden kierrätyksen potentiaali Suomessa on merkittävä, mutta järjestelmätason muutos etenee edelleen hitaasti. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen uudessa OHRAKE-tutkimuksessa tarkasteltiin, miten ravinteiden kierrätystä voitaisiin vauhdittaa nykyisiä ohjauskeinoja kehittämällä ja uusilla ratkaisuilla.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, ettei ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ole yhtä yksittäistä ratkaisua. Tarvitaan toisiaan täydentävä kokonaisuus, jossa vahvistetaan kierrätyslannoitevalmisteiden tuotantoa ja kysyntää, turvataan investointien edellytyksiä sekä kehitetään ravinteiden käyttöä, tuotteiden laatua ja eri sääntelykokonaisuuksien yhteensopivuutta.
OHRAKE – Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen edistämiseen -hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus osana valtioneuvoston tutkimustoimintaa. Hankkeen loppuraportti ja politiikkasuositukset julkaistiin 9.9.2026.
Ravinteiden kierrätyksessä tarvitaan seuraava askel
Ravinteiden kierrätyksen merkitys on viime vuosina korostunut ympäristötavoitteiden rinnalla huoltovarmuuden, ruokaturvan ja tuontiriippuvuuden näkökulmasta. Suomessa on merkittävä ravinteiden kierrätyspotentiaali, mutta ravinteiden käyttöä, prosessointia ja alueellista kohdentumista on edelleen tehostettava.
Julkaistun tutkimuksen mukaan kotieläinten lannan, yhdyskuntien biojätteen ja jätevesilietteen sekä elintarviketeollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden fosfori voisi vastata noin 75 prosenttia kotimaisen kasvintuotannon fosforilannoituksen tarpeesta. Typen osalta vastaava potentiaali on noin kolmannes.
Ohjauskeinoja tarkasteltiin laajasti
Hankkeessa arvioitiin sekä nykyisiä että mahdollisia uusia ravinteiden kierrätyksen ohjauskeinoja.
Taloudellisista keinoista tarkasteltiin investointi- ja TKI-tukia, ravinnekiertotukea ja muita tulosperusteisia tukia, yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n mahdollisuuksia, mineraalilannoitteiden verotusta sekä kierrätysravinteiden käyttöosuus- ja jakeluvelvoitteita.
Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin ympäristöluvituksen kehittämistä, lannoite- ja jätelainsäädännön yhteensovittamista, EEJ-menettelyä sekä kierrätyslannoitevalmisteiden laatuun liittyviä vaatimuksia ja laatujärjestelmiä. Vertailua tehtiin myös Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden ravinnekierrätykseen liittyviin ohjauskeinoihin.
Investointien pitkäjänteisyys ja tulosperusteiset tuet keskeisessä roolissa
Tutkimuksessa korostetaan ravinteiden kierrätykseen kohdistuvien investointitukien pitkäjänteisyyttä. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisut edellyttävät investointeja muun muassa biomassojen prosessointiin, mädätteen jatkojalostukseen, varastointiin, kuljetukseen ja levitykseen.
Ravinteiden kierrätyksen näkökulma tulisi tutkimuksen mukaan huomioida nykyistä vahvemmin myös energiantuotantoon, erityisesti biokaasuun, kohdistuvissa investointituissa. Samalla TKI-rahoitusta tulisi kohdentaa strategisesti nimenomaa edelläkävijäratkaisuihin.
Myös tulosperusteisissa tuissa nähdään potentiaalia. Nykyistä ravinnekiertotukea tutkimus suosittelee kohdentamaan nykyistä selvemmin lantafosforin osuuteen, joka prosessoinnin ja jatkojalostuksen jälkeen siirtyy lantaa tuottaneilta kotieläintiloilta muiden tilojen käyttöön. Näin tuki kannustaisi nykyistä suoremmin ravinteiden alueelliseen uudelleenjakoon.
Kierrätyslannoitteille tarvitaan myös kysyntää
Kierrätysravinteiden tuotannon lisääminen ei yksin riitä, jos tuotteille ei synny kysyntää. Tutkimuksessa nostetaan yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) keskeiseksi mahdollisuudeksi vahvistaa orgaanisten ravinteiden ja kierrätyslannoitevalmisteiden vastaanottamista.
Vuonna 2028 alkavan uuden CAP-kauden valmistelussa tutkimus suosittelee kehittämään nykyistä vahvempia kannusteita erityisesti kierrätysravinteiden vastaanottamiseen. Ravinteiden kierrätyksen toimet kytkeytyvät samalla CAP:n ilmasto-, vesiensuojelu-, maaperä- ja huoltovarmuustavoitteisiin.
Sääntelyn tulee tukea ravinteiden kiertoa ja tuotteiden laatua
Taloudellisten kannustimien rinnalla tarvitaan sääntelyn kehittämistä.
Tutkimuksessa nostetaan esiin ympäristöluvituksen mahdollisuudet ohjata ravinteiden käyttöä nykyistä paremmin. Esimerkiksi suurilta biokaasulaitoksilta voitaisiin edellyttää suunnitelmaa siitä, miten laitoksella syntyvän mädätteen ravinteet hyödynnetään ja miten niiden käyttö suhteutuu toiminta-alueen lannoitustarpeeseen.
Keskeinen kehittämiskohde on myös jätepohjaisten lannoitevalmisteiden EEJ-menettely. Tutkimuksessa suositellaan prosessointi- ja laatuvaatimusten kehittämistä sekä jäte- ja lannoitelainsäädännön nykyistä parempaa yhteensovittamista. Tarkastelua tulisi tehdä myös suhteessa uusiutuvan energian sääntelyyn, jotta samoihin biomassoihin kohdistuvat luokittelut ja vaatimukset eivät olisi keskenään ristiriitaisia.
Jätevesilietteiden osalta tutkimus suosittelee kansallisen keskipitkän aikavälin strategian laatimista selkeyttämään lietteiden käsittelyn, ravinteiden talteenoton ja hyödyntämisen tulevaisuuden suuntaa.
Mineraalilannoitteiden verotusta tai kansallisia käyttöosuus- ja jakeluvelvoitteita ei suositella
OHRAKE-hankkeessa arvioitiin myös sellaisia ohjauskeinoja, joiden käyttöönottoa ei tällä hetkellä pidetä tarkoituksenmukaisena.
Mineraalilannoitteiden verotusta ei suositella nykyisessä epävakaassa markkinatilanteessa. Myöskään kansallisia kierrätysravinteiden käyttöosuus- tai jakeluvelvoitteita ei tutkimuksessa pidetä tällä hetkellä toimivana ratkaisuna. Niihin liittyy EU:n sisämarkkinoiden näkökulmasta oikeudellisia kysymyksiä sekä teknisiä ja tuotannollisia rajoitteita. EU-tasolla kierrätettyjen ja vähähiilisten ravinteiden vähimmäisosuuksiin perustuvia ratkaisuja voidaan kuitenkin tulevaisuudessa edelleen tarkastella.
OHRAKE-tutkimuksessa esiin nostetut investointien pitkäjänteisyys, kierrätyslannoitteiden kysynnän vahvistaminen, EEJ-menettely, tuotteiden laatu sekä eri sääntelykokonaisuuksien yhteensovittaminen ovat ajankohtaisia myös SBB:n edunvalvonnassa. OHRAKE-tutkimus tarjoaa näihin kysymyksiin ajankohtaista tietopohjaa ja kokoaa yhteen keskeisiä kohtia, joihin ravinteiden kierrätyksen ohjauksessa on viimeistään nyt tarpeen tarttua.
Lisätietoja:
Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen edistämiseen (OHRAKE) hankekuvaus
Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen edistämiseen – OHRAKE-hankkeen raportti 2026
Ravinteiden kierrätykseen vauhtia ohjauskeinoja kehittämällä – Policy Brief 2026