Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 40 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2023-2025. Investoinnit ja työpaikat kohdistuvat erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. Useat näistä biokaasulaitoksista aikovat kierrättää maatalouden lantaa, tähteitä ja jätteitä biokaasuksi ja kierrätyslannoitevalmisteiksi. Hankkeet vahvistavat näin suoraan Suomen energiaomavaraisuutta ja ruokaturvaa. Samalla voidaan myös vähentää maatalouden, liikenteen ja teollisuuden päästöjä. Toteutuessaan laitokset synnyttävät yli 0,7 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia Suomeen, mikä lähes tuplaa nykyisen tuotannon. Kansallisena tavoitteena on 4 terawattitunnin vuosituotanto vuonna 2030. Esitämme, että seuraava hallitus ottaa tavoitteekseen nyt investointiputkessa olevien hankkeiden toteutumisen.
Vireillä olevat hankkeet synnyttävät Suomeen uutta biometaanin tuotantokapasiteettia yhteensä 570 gigawattituntia, josta yli puolet on raskaalle liikenteelle ja teollisuudelle tarkoitettua nesteytettyä biokaasua. Loput biokaasusta, yhteensä 170 gigawattituntia, aiotaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotantoon.
Näiden investointihankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat minimissään 350 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset reilu 700 pysyvää työpaikkaa. Kaikkiaan laitoksissa kierrätettäisiin yli 1 600 000 miljoonaa tonnia erilaisia jätteitä sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista 17 on rakennusvaiheessa, joten niiden toteutuminen on todennäköistä. Nämä pitkällä investointiputkessa olevat hankkeet kasvattavat kotimaista biometaanin tuotantoa 126 gigawattituntia ja biokaasupohjaista sähkön ja lämmön tuotantoa 136 gigawattituntia. Näiden hankkeiden joukossa on esimerkiksi Nurmon Bioenergia Oy, joka suunnittelee tuottavansa 100 gigawattituntia nesteytettyä biokaasua lannasta ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista.
Suurin osa vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista on kuitenkin suunnittelu- tai esiselvittelyvaiheessa. Täten lopullinen rakentamispäätös tehdään, kun investoinnin liiketoiminnalliset riskit ovat siedettävät ja hallittavissa, takaisinmaksuaika järkevä ja hanke on ylipäätänsä kannattava.
Miten varmistetaan biokaasuinvestointien toteutuminen?
Biokaasulaitoksen investoinnin houkuttelevuuteen vaikuttaa erittäin paljon kansallinen politiikka sekä kansalliset säädökset. Toimintaympäristön ennakoitavuus on kaikkein keskeisin asia. Biokaasulaitoksen investointien toteutumisen kannalta keskeisimmät asiat ovat sujuvat ja nopeat viranomaismenettelyt, investointitukien saatavuus sekä selkeät kannustimet vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoon biokaasun käyttökohteissa.
Esimerkkejä biokaasulaitosinvestointien haasteista ja ratkaisuesityksistä:
- INVESTOINTITUET: Biokaasu on edelleen ’munakana’-vaiheessa, sillä biokaasun käyttö vaatii investointeja niin tuotanto- kuin käyttöpäässäkin. Liiketoiminnallista riskiä, suhteellisen korkeita investointikustannuksia ja pitkää takaisinmaksuaikaa voidaan kompensoida laitoksille myönnettävillä investointituilla. Tämän vuoksi investointituet ovat tärkeitä uuden biokaasun tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi.
- SUJUVAT INVESTOINTIMENETTELYT: Viivästystä investointeihin voi aiheuttaa monimutkaiset hallinnolliset menettelyt ja niiden ennakoimattomuus. On tärkeää, että biokaasua ja ravinnekierrätystä koskevat investoinnit ovat nopeutettujen hallinnollisten menettelyiden piirissä myös jatkossa. Mikäli investointia ei päästä toteuttamaan nopealla aikataululla, niin vaarana on, että rakennuskustannukset karkaavat käsistä kustannusten nousun vuoksi.
- KANNUSTAVA VEROTUS: Kiinnostus biokaasua kohtaan on paljon riippuvainen biokaasun hintatasosta, mihin vaikuttaa merkittävissä määrin energiaverotusratkaisut. Olisi tärkeää, että energiaverotus olisi ennakoitavissa olevaa ja kannustaisi valitsemaan kotimaassa tuotetun biokaasun.
- ENNUSTETTAVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ: Suomessa liikennebiokaasulle luodaan kysyntää biopolttoaineiden jakeluvelvoitteella. Jakeluvelvoite paitsi vähentää tieliikenteen päästöjä, että tukee uusiutuvan energian tuotantoa. Monessa muussa maassa biokaasun ja uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan tuotantotukien muodossa. Biokaasusektorin mukaan jakeluvelvoite on hyvä keino tukea kotimaisen liikennebiokaasun tuotantokapasiteetin kasvua. Muutokset jakeluvelvoitteeseen vaikuttavat suoraan biokaasulaitosten kannattavuuteen ja uusien laitosten investointinäkymiin.
Lisätietoa:
- Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä, 0400-987 805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi,
- Yhteenveto 14.3.2023 järjestetyn biokaasun ja ravinnekierrätyksen pyöreän pöydän tilaisuudesta, jossa 25 sidosryhmää esitti ehdotuksia, miten lisätään biokaasun ja ravinnekierrätyksen investointeja Suomeen vuosina 2023-2027
- Bioenergia ry:n, Energiakaupungit ry:n, Energiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Paikallisvoima ry:n, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n yhteiset vaaliviestit
- Ravinnekiertovision 2030: Biokierto ja Biokaasu ry, Baltic Sea Action Group, Kierrätysteollisuus ry, John Nurmisen Säätiö, Maa ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ProAgria Keskusten Liitto ja Suomen Kiertovoima ry KIVO, ja Viherympäristöliitto ry yhdessä 20.3.2023 laatima julkilausuma ravinteiden ja hiilen tehokkaasta kierrosta vuoteen 2030 mennessä.
- Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n eduskuntavaaliviestit