EU:n ravinnekierrätyspolitiikassa tapahtuu. Kesä-heinäkuun 2026 aikana julkaistiin useita ravinteiden kierrätyksen, biokaasun ja mädätteiden hyödyntämisen kannalta merkittäviä päätöksiä ja linjauksia. Uutta tietoa saatiin hiiliviljelyn CRCF-sertifioinnista, lantaperäisten kierrätyslannoitteiden RENURE-sääntelystä, EU:n kotieläinstrategiasta sekä nitraattidirektiivin arvioinnista.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry seuraa EU-tason ravinnekierrätyspolitiikan valmistelua erityisesti kattojärjestöjensä European Biogas Associationin (EBA) ja European Compost Networkin (ECN) sekä niiden työryhmien kautta. SBB välittää suomalaisen biokaasu- ja ravinnekierrätysalan näkökulmia EU-valmisteluun ja seuraa, miten ratkaisut etenevät osaksi kansallista sääntelyä ja tukijärjestelmiä.
Hiiliviljelyn CRCF-menetelmät hyväksyttiin – myös orgaaniset lannoitteet voivat olla mukana
Euroopan komissio hyväksyi 9.7.2026 delegoidun asetuksen EU:n hiilenpoistojen ja hiiliviljelyn sertifiointikehyksen eli CRCF:n hiiliviljelymenetelmistä. Orgaanisten lannoitteiden ja orgaanisten maanparannusaineiden käyttö voidaan sisällyttää sertifioitavaan toimintaan, kun se yhdistetään parannettuihin viljelykäytäntöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi kerääjäkasvit, monipuolisemmat viljelykierrot ja muut maan hiilivarastoa kasvattavat toimet. Sertifioinnin kohteena ei siten ole mädäte, siitä valmistettu lannoitevalmiste tai biokaasulaitos sellaisenaan, vaan pellolla toteutettavan toimenpidekokonaisuuden todennettu ilmastovaikutus.
Laskennassa huomioidaan myös toimintaan liittyvät kasvihuonekaasupäästöt, kuten maaperän mahdolliset dityppioksidipäästöt sekä kuljetusten ja peltotöiden polttoaineenkulutus. Toiminnan on lisäksi täytettävä lisäisyysvaatimus: sen tulee ylittää lainsäädännön vähimmäisvaatimukset, ja sertifioinnista saatavien tulojen on vaikutettava toiminnan taloudelliseen toteutettavuuteen.
Avoimeksi jäi, rajoittaako viittaus EU:n lannoitevalmisteasetukseen sertifioinnin käytännössä CE-merkittyihin tuotteisiin vai voivatko myös kansallisen lannoitelainsäädännön mukaiset, mädätettä sisältävät lannoitevalmisteet tulla hyväksytyiksi. Myöskään kuiviketurvetta sisältävästä lannasta valmistettujen mädätteiden asemaan ei saatu SBB:n ja EBA:n toivomaa selvennystä.
Delegoitu asetus siirtyy Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavaksi. Jos toimielimet eivät vastusta asetusta kahden kuukauden tarkastelujakson aikana, se voidaan julkaista EU:n virallisessa lehdessä, minkä jälkeen se tulee voimaan asetuksessa säädetyn määräajan kuluttua. Tämän jälkeen sertifiointijärjestelmät voivat hakea komissiolta tunnustamista menetelmien käyttöön.
Suomessa mahdollisia toteutusmalleja voisivat olla esimerkiksi biokaasulaitosten ympärille rakennettavat ryhmähankkeet, joissa useat tilat yhdistävät mädätteen käytön muihin hiiliviljelytoimiin. SBB seuraa erityisesti kansallisen lannoitelainsäädännön mukaisten, mädätepohjaisten lannoitevalmisteiden kelpoisuutta, turvekriteerin tulkintaa sekä suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvien mittaus- ja mallinnusmenetelmien kehittämistä.
Lisätietoa:
Euroopan komission tiedote hiiliviljelyn sertifiointimenetelmistä:
https://climate.ec.europa.eu/news-other-reads/news/commission-adopts-certification-methodologies-carbon-farming-under-crcf-regulation-2026-07-10_en
Komission Better Regulation -sivu ja delegoidun asetuksen asiakirjat:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/14574-Carbon-removals-and-carbon-farming-methodologies-for-certifying-carbon-farming_en
EBA:n kannanotto CRCF-hiiliviljelymenetelmistä:
https://www.europeanbiogas.eu/wp-content/uploads/2026/02/20260218_EBA-Call-for-evidence-CRCF-CF_Final.pdf
Tietoa CRCF-sertifiointijärjestelmistä:
https://climate.ec.europa.eu/eu-action/carbon-removals-and-carbon-farming/certification-schemes_en
RENURE avaa mahdollisuuden lantaperäisen typen tehokkaammalle käytölle
Komissio hyväksyi helmikuussa 2026 nitraattidirektiivin kohdennetun muutoksen, joka koskee käsitellystä tuotantoeläinten lannasta peräisin olevia RENURE-lannoitteita. Jäsenvaltio voi halutessaan sallia vaatimukset täyttävien RENURE-lannoitteiden käytön enintään 80 kilogramman typpimäärällä hehtaaria kohti vuodessa lannasta peräisin olevan typen 170 kg/ha -enimmäismäärän lisäksi. Lannoituksen on silti aina perustuttava kasvien ravinnetarpeeseen ja kansallisiin lannoitusrajoihin.
Nykyinen sääntely kattaa vain kolme pitkälle jalostettua lantaperäistä tuoteryhmää: ammoniakin talteenotossa muodostuvat ammoniumsuolat, käänteisosmoosilla tuotettavat kivennäistiivisteet sekä tuotantoeläinten lannasta saostettavan typpipitoisen fosfaattisuolan eli struviitin. Lantaapohjainen mädäte sellaisenaan tai siitä mekaanisesti erotettu nestejae eivät nykyisellään kuulu RENURE-järjestelmään.
Kesän merkittävin uusi tieto on, että komissio selvittää RENURE-järjestelmän mahdollista laajentamista tiettyihin nestemäisiin mädätteisiin, joiden valmistuksessa on käytetty lantaa. Ensimmäinen alustava tieteellinen arvio on tarkoitus julkaista syksyllä 2026. Laajennus voisi lisätä RENURE:n merkitystä Suomessa huomattavasti, jos esimerkiksi tietyt käsitellyt tai mekaanisesti erotetut mädätteen nestejakeet hyväksyttäisiin niiden mitattujen lannoitus- ja ympäristöominaisuuksien perusteella.
Suomen on lisäksi päätettävä RENURE-mahdollisuuden kansallisesta käyttöönotosta. Direktiivimuutos on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 2.3.2028. Käyttöönotto edellyttää muutoksia ainakin nitraattiasetukseen sekä tuotteiden hyväksyntää, valvontaa, varastointia ja levitystä koskevien menettelyjen määrittelyä.
SBB:n vaikuttamistyössä olennaisia kysymyksiä ovat lannan ja muiden biomassojen yhteismädätyksen hyväksyminen, hyväksymiskriteerien mahdollisimman teknologiariippumaton soveltaminen sekä typen talteenottoon, mädätteen erotteluun, varastointiin ja levitykseen tarvittavien investointien rahoitus.
Lisätietoa:
Komission direktiivi (EU) 2026/288 RENURE-tuotteista:
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:L_202600288
Euroopan komission nitraattidirektiivi- ja RENURE-sivu:
https://environment.ec.europa.eu/topics/water/nitrates_en
https://environment.ec.europa.eu/news/fresh-measures-reduce-farmers-dependency-imported-fertilisers-2026-02-09_en
EU:n kotieläinstrategia tunnistaa biokaasun ja ravinteiden kierron merkityksen
Euroopan komissio julkaisi 7.7.2026 EU:n kotieläinstrategian, jonka tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen kotieläintuotannon kilpailukykyä, kriisinkestävyyttä ja kestävyyttä. Strategia ei ole sellaisenaan sitovaa lainsäädäntöä, mutta se ohjaa tulevaa EU-valmistelua, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja jäsenvaltioiden rahoitusratkaisuja.
Biokaasu ja ravinteiden kierrätys on nostettu strategiassa näkyvästi esille. Jäsenvaltioita kannustetaan tukemaan investointeja lannan varastointiin ja käsittelyyn, biokaasun ja biometaanin tuotantoon, ravinteiden talteenotto-, jalostus-, varastointi- ja kuljetusratkaisuihin sekä ravinteiden täsmällisempään käyttöön.
Komissio valmistelee myös tiekarttaa ravinteiden siirtämiseksi ylijäämäalueilta niitä tarvitseville alueille ja arvioi eläinperäisten sivutuotteiden käyttöä koskevia sääntelyesteitä. Samassa yhteydessä komissio selvittää RENURE-järjestelmän mahdollista laajentamista lantapohjaisista mädätteistä jalostettuihin nestemmäisiin lannoitevalmisteisiin.
Suomessa strategian peruslinjauksiin on suhtauduttu myönteisesti. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomelle tärkeitä näkökulmia ovat muun muassa nurmiperusteinen kotieläintuotanto, ravinteiden kierto, panosomavaraisuus ja biokaasu. Strategian varsinainen vaikutus Suomessa ratkaistaan kuitenkin vasta jatkovalmistelussa, erityisesti vuoden 2027 jälkeisen EU:n maatalous- ja investointipolitiikan sekä kansallisten rahoitusohjelmien yhteydessä.
SBB:n tavoitteena on varmistaa, että biokaasu nähdään uusiutuvan energian tuotannon lisäksi keskeisenä ratkaisuna lannan käsittelyyn, päästöjen vähentämiseen, ravinteiden jalostamiseen ja lannoiteomavaraisuuden vahvistamiseen. Suomen pitkät kuljetusetäisyydet, hajautunut kotieläintuotanto ja pohjoiset tuotanto-olosuhteet on huomioitava EU:n ravinteiden siirtoa ja investointitukia koskevissa ratkaisuissa.
Lisätietoa:
Euroopan komission EU Livestock Strategy -sivu:
https://agriculture.ec.europa.eu/overview-vision-agriculture-food/eu-livestock-strategy_en
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote Suomen näkökulmista:
https://mmm.fi/-/eun-maatalousministerit-painottivat-eun-kotielainstrategian-ja-proteiinisuunnitelman-merkitysta-ruokaturvalle-ja-huoltovarmuudelle
Nitraattidirektiivin arviointi valmistui
Euroopan komissio julkaisi 15.7.2026 ensimmäisen koko nitraattidirektiivin yli 30-vuotisen voimassaoloajan kattavan arvioinnin. Komission mukaan direktiivi on edelleen kokonaisuutena tarpeellinen ja vaikuttava, mutta sen toimeenpanoa voidaan yksinkertaistaa ja kohdentaa nykyistä paremmin.
Arviointi ei muuta lainsäädäntöä suoraan. Komissio ei myöskään suosittele tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän kokonaistypen 170 kg/ha -enimmäismäärän yleistä muuttamista. Lähivuosina muutoksia odotetaan siten ensisijaisesti RENURE:n kaltaisten tarkasti rajattujen joustojen, toimeenpanon yksinkertaistamisen ja alueellisesti kohdennettujen ympäristötoimien kautta.
Ravinteiden kierrätyksen kannalta merkittävää on, että arvioinnissa käsitellään erikseen biokaasuntuotantoa ja mädätteiden maatalouskäyttöä. Komissio tunnistaa mädätyksen hyödyt uusiutuvan energian tuotannossa, lannan metaanipäästöjen vähentämisessä ja ravinteiden käytettävyyden parantamisessa. Samalla se korostaa, että mädätys ei poista ravinteiden huuhtoutumiseen eikä ammoniakki- ja kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä riskejä.
Tämän vuoksi lantapohjaista mädätettä ei olla yleisesti rinnastamassa mineraalilannoitteisiin. Joustoja kehitetään sen sijaan RENURE:n kaltaisille tarkemmin rajatuille ja jalostetuille tuotteille, joiden lannoitusvaikutus ja ympäristöominaisuudet voidaan osoittaa.
Arvioinnissa tarkastellaan myös lannan ja muiden biomassojen yhteismädätyksessä muodostuvan mädätteen sisältämän typen laskentaa. Jäsenvaltioissa on käytössä erilaisia malleja sen suhteen, luetaanko 170 kg:n enimmäismäärään kaikki lannan ja muiden biomassojen yhteismädätyksessä muodostuvan mädätteen sisältämä typpi vai ainoastaan lannasta peräisin oleva osuus. Suomessa 170 kg/ha -enimmäismäärä koskee nykyisin tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävää kokonaistyppeä. Arviointi antaa perusteluja selvittää, voitaisiinko eri raaka-aineista peräisin oleva typpi erottaa jatkossa luotettavan ravinnetaseen ja jäljitettävyyden avulla.
Osana arviontia Komissio suosittelee Suomelle erityisesti pinta- ja rannikkovesien rehevöitymistä vähentävien toimien vahvistamista, fosforilannoituksen huomioimista, vesienhoidon ja nitraattidirektiivin toimintaohjelman yhteensovittamista sekä hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamista silloin, kun ympäristötulokset eivät heikkene.
SBB:n näkökulmasta arviointi tukee sääntelyä, jossa käsittelemätön lanta, mädäte ja pitkälle jalostettu, mineraalilannoitteen tavoin käyttäytyvä kierrätyslannoite erotetaan toisistaan niiden todellisten ominaisuuksien perusteella. Suomessa tarvitaan samalla nykyistä alueellisempaa ja vaikutusperusteisempaa ravinteiden hallintaa: kuormitusta on vähennettävä tehokkaasti riskialueilla, mutta turvallisten kierrätyslannoitteiden käyttöä ja mineraalilannoitteiden korvaamista ei pidä tarpeettomasti vaikeuttaa alueilla, joilla ravinnetase ja vesistöriski ovat hallinnassa.
Lisätietoa:
Nitraattidirektiivin arviointi ja kaikki tausta-asiakirjat:
https://environment.ec.europa.eu/publications/nitrates-directive-evaluation_en
Suomea koskeva maaraportti:
https://environment.ec.europa.eu/document/download/1406fea4-f32b-400e-ae45-1ea77ace0e78_en?filename=SWD_2026_232_1_EN_document_travail_service_part11_v2.pdf
ECN:n heinäkuun 2026 katsaus CRCF- ja nitraattidirektiiviuutisiin:
https://www.compostnetwork.info/?action=view&data=WzI3NiwiZjlhNTkxN2Q1ODU1IiwwLDAsMjI0LDFd&endpoint=view_in_browser&mailpoet_router=
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Syksyllä 2026 odotetaan CRCF:n hiiliviljelyä koskevan delegoidun asetuksen voimaantuloa ja ensimmäisten sertifiointijärjestelmien valmistautumista komission tunnustamisen hakemiseen. Keskeisiä avoimia kysymyksiä ovat kansallisen lannoitelainsäädännön mukaisten, mädätettä sisältävien lannoitevalmisteiden kelpoisuus, kuiviketurvetta koskevan kriteerin tulkinta sekä suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvien laskenta- ja seurantamenetelmien hyväksyminen.
Alkusyksystä -26 komission on määrä julkaista alustava arvio tiettyjen nestemäisten mädätteiden sisällyttämisestä RENURE-järjestelmään. Arvio voi muodostua merkittäväksi Suomen biokaasu- ja ravinnekierrätysalalle, jos se avaa mahdollisuuden nykyistä kevyemmin käsiteltyjen mädätteen nestejakeiden hyödyntämiseen.
EU:n kotieläinstrategian käytännön toimeenpanosta jatketaan keskusteluja jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa. Suomessa strategian linjaukset on vietävä tuleviin maatalous-, energia- ja investointiohjelmiin. RENURE-direktiivin kansallinen täytäntöönpano on tehtävä viimeistään maaliskuussa 2028.
SBB jatkaa kokonaisuuksien seuraamista EBA:n ja ECN:n työryhmissä sekä yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa.
Lisätietoja: Olivia Korkeela, ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, olivia.korkeele@biokierto.fi