Hallinnollisten toimien sujuvoittaminen biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta

Suomen hallitus haluaa sujuvoittaa hallinnollisia menettelyitä Suomessa. Biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen osalta sujuvuudella on merkitystä samalla tavoin kuin muillekin vihreän siirtymän investointihankkeille. Myös kierrätyslannoitteiden ja uusiutuvien kaasujen markkinoille saattamisen tulee olla sujuvaa. Sujuvoittamistoimia toteutetaan yhden luukun lainsäädäntöhankkeessa, mutta myös yksittäisissä sektorikohtaisissa säädöshankkeissa. Hallitus on sitoutunut purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.

Biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen osalta sujuvuudella on merkitystä. Esimerkiksi Pohjanmaalle on kaavailtu yli 300 gigawattitunnin edestä uutta biokaasun tuotantoa. Näiden investointisuunnitelmien toteutumisen näkökulmasta teollisen toiminnon energiainvestointitukien saaminen ja investointimenettelyiden sujuvuus ovat keskiössä.

Biokaasulaitosten näkövinkkelistä viranomaismenettelyiden sujuvoittamistarpeet ovat samat kuin teollisuudella ylipäätänsä, eli halutaan paremmin ennakoitavissa olevia ja hallinnollisia menettelyitä. Yrityksellä tulee olla mahdollisuus ennakoida luvituksen kesto, luvan saamisen todennäköisyys sekä merkittävimmät lupaehdot. Epävarma luvitusympäristö voi estää ja hidastaa investointeja – haastavassa taloustilanteessa pääomia ei haluta sitoa epävarmoihin projekteihin.

Keskeiset sujuvoittamiskohteet ovat kaavoitus-, ympäristövaikutusten arviointi- ja ympäristölupa- ja valitusmenettelyt. Nämä tulisi saada kokonaisuudessaan sujuviksi ja käsittelyajat kuriin. Rakennuslupa ja erilaiset tekniset luvat on syytä myös olla sujuvoittamistoimien kohteena. Ympäristöluvitus koskee kaikkia biokaasulaitoksia, YVA koskee isompia laitoksia (pääsääntöisesti yli 30 000 tonnia vuodessa käsittelevät laitokset) ja kaavoituskysymykset ovat paikkakuntasidonnaisia. Valitusmenettelyt voivat koskea erityisesti isompia laitoksia. Valitusmenettely voi viivästyttää hankkeen toteutumista usealla vuodella.

Biokaasu ja ravinteiden kierrätys ovat moninaisempia toimintoja kuin monet muut teolliset toiminnot. Biokaasulaitoksella syntyy energian lisäksi myös lannoitevalmisteita. Näihin kohdistuu useita ennakollisia ja jälkikäteen tehtäviä viranomaismenettelyitä turvallisuuden ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi. Jalostettuun biokaasuun sovelletaan samaa lainsäädäntöä ja vaatimuksia kuin maakaasuun, jolloin siihen kohdistuu biokaasun valmistuksen ja varastoinnin lupamenettelyt. Lannoitteiden valmistusta puolestaan säädellään jäte-, sivutuote-, lannoite-, kemikaali- ja tuotesäädöksillä.

Erilaisista hallinnollisista menettelyistä koituu yksittäisiä kustannuseriä, joiden yhteenlaskettu kokonaiskustannus vaikuttaa biokaasulaitoksen kannattavuuteen ilman että menettelyt sinällään toisivat enemmän ympäristönsuojelullista lisähyötyä. Uusia hallinnollisia kustannuksia ovat esimerkiksi kestävyysvaatimukset ja alkuperätakuut, jotka koskevat tätä nykyä lähes jokaista biokaasulaitosta koosta riippumatta.

Toiminnanharjoittajilta saamamme palautteen perusteella viranomaiset ovat usein arkoja biokaasulaitoksia koskevien asioiden suhteen, mikä herkästi viivästyttää hakemusten käsittelyä, johtaa tarpeettomiin tarkistuspyyntöihin ja alueellisesti eroaviin lupapäätöksiin. Viranomaispuolella haasteena ovat riittävä tietotaso biokaasulaitosten nykyisistä teknisistä ratkaisuista ja monimutkainen kokonaisuus (yhteys ja rajapinnat esimerkiksi CAP, nitraattiasetus, sivutuotesäädökset, jätesäädökset, lannoitesäädökset, kemikaaliturvallisuus). Biokaasuinvestointi voi tulla olemassa olevan toiminnon yhteyteen, jolloin voi olla tarvetta päivittämään nykyisen toiminnan ympäristölupaa, mikä helposti viivästyttää itse biokaasulaitoksen rakentamista.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry on laatinut listauksen biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen sujuvoittamiskohteista Petteri Orpon hallitukselle:

  1. KESTO: Biokaasulaitosten (CHP:n ohella myös biometaania tuottavat laitokset kaasuverkon yhteydessä tai sen ulkopuolella) kokonaisluvituksen kestolle sovelletaan sitovaa määräaikaa uusituvan energian direktiivin mukaisesti. Kokonaismääräaikaan tulee laskea kaava- ja YVA-menettelyt, ympäristölliset luvat, tekniset luvat sekä rakentamislupa. Virkamiesvastuu: YM, TEM
  2. VIRANOMAISTEN RESURSSIT: Tehostetaan viranomaisresurssien käyttöä.
    1. Perustetaan valtakunnallinen lupa-, ohjaus- ja valvontaviranomainen ympäristöministeriön virkamiesesityksen mukaisesti.
    2. Muutetaan lupapalvelut toimimaan yhden luukun periaatteella.
    3. Lisätään lupaviranomaisten, hallinto-oikeuksien ja KHO:n resursseja.
  3. PRIORITEETIT: Biokaasulaitokset tulee katsoa tärkeiksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisiksi hankkeiksi. Käytännössä keskisuurten ja isojen biokaasulaitosten tulisi olla niiden hankkeiden joukossa, joille osoitetaan erityisiä teollisuuspuisto- tai go to -alueita, jotka soveltuvat lähtökohtaisesti hankkeille ja joissa erillistä hankkeen YVA-menettelyä ei tarvita. Virkamiesvastuu: YM, TEM, MMM
  4. YLEINEN ILMOITUSMENETTELY: Varmistetaan osana ympäristöluvituksen sujuvoittamistoimia, että yleinen ilmoitusmenettely on myös jatkossa huomattavasti ympäristölupaa kevyempi menettely. Virkamiesvastuu: YM, TEM
  5. MAATALOUDEN PÄÄSTÖVÄHENNYKSET JA KUSTANNUKSET: Maatilojen biokaasulaitokset tulee laittaa yleisen ilmoitusmenettelyn piiriin ympäristöluvan sijaan. Tässä kevennetyssä menettelyssä tulisi mahdollistaa tilan lannan lisäksi myös muiden maatilan sivuvirtojen käsittely (nurmi, naatit, pilaantuneet rehut, pesuvedet yms) sekä myös muiden tilojen lannan käsittely (edellytyksenä, ettei 20 000 t/a käsittelykapasiteetti ylity). (kts. Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulain muuttamiseksi -hankesivu). Virkamiesvastuu: YM, MMM
  6. KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN: ”ei enää jätettä” -statuksen (EEJ) määräytymisen tulee olla nykyistä joustavampaan ja yksinkertaisempaan, jossa esimerkiksi raaka-ainepohjan muutokset mahdollistavat EEJ-statuksen määräytymisen ilman raskasta lupaprosessia. Tässä keskeisessä roolissa on kevennetty ennakkomenettely uusioraaka-aineiden tapauskohtaisille EEJ-päätöksille (ns. UTU-työ). Käynnistetään tarvittaessa pikaisesti kierrätyslannoitteiden kansallisen EEJ-asetuksen laadinta, jos UTU-menettely ei tuo riittävää sujuvuutta. Kierrätyslannoitteiden osalta EEJ-menettely koskettaa käytännössä kaikkia biokaasu- ja kompostointilaitoksia, eli puhutaan sadoista päätöksistä. Virkamiesvastuu: YM, MMM, TEM
  7. KESTÄVYYS: Pienempien biokaasun tuottajien kestävyysjärjestelmävaatimusten tulee olla aidosti kevyet. Keveys ja kohtuulliset kustannukset koostuvat Energiaviraston käsittelymaksun alentamisesta, kevennetystä ulkopuolisesta todentamisesta sekä kevennetyistä ainetase- ja kestävyysvaatimuksista. Kestävyysvaatimukset ovat yhteydessä biokaasun verotukseen sekä biokaasun hyödyntämiseen jakeluvelvoitteessa ja päästökaupassa. Virkamiesvastuu: TEM, Energiavirasto
  8. UUSIUTUVIEN KAASUJEN ALKUPERÄTAKUUT: Pienempien uusiutuvien kaasujen tuottajien alkuperätakuista koituvia kustannuksia tulisi kohtuullistaa. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi alentamalla pienempien toimijoiden alkuperätakuiden MWh-hinnoittelua, tilinhaltijan vuosimaksua porrastamalla ja keventämällä todentamisvelvoitteita. Virkamiesvastuu: TEM, Energiavirasto, (GasGrid Finland Oy).

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry osallistuu mielellään sujuvoittamistalkoisiin.

Lisätietoa: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400-987805

Scroll to Top