Tänään 5.7.2023 julkaistiin Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus direktiivistä maaperän seurannasta ja sietokyvystä (maaperän seurantalaki) maaperän suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sekä sen kestävän käytön varmistamiseksi.
Maaperän rooli on hyvin tunnistettu ilmastokeskustelussa sekä kestävän kiertotalouden edistämisessä. Maaperän terveydellä on myös keskeinen rooli monimuotoisuuden, terveellisen ruoan sekä ihmisten terveyden tarjoamiseksi ja turvaamiseksi.
EU:n maaperästrategia vuodelle 2030 tarjoaa puitteet ja konkreettiset toimet maaperän suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sekä sen kestävän käytön varmistamiseksi. Osana tätä on ehdotettu uutta maaperän terveyttä koskevaa lakia tasapuolisten toimintaedellytysten sekä ympäristön ja terveyden suojelun korkean tason varmistamiseksi.
Yli 60 prosenttia Euroopan maaperistä ”voivat huonosti”, eivätkä tutkimustulokset anna positiivista kuvaa lähitulevaisuudesta, kun maaperän kuntoa heikentävät entisestään kestämätön maanhoito, maan sulkeminen, saastuminen ja liikakäytön sekä ilmastonmuutoksen ja äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat negatiiviset vaikutukset maaperään. Heikentyneet maaperät vähentävät ekosysteemipalvelujen, kuten ruoan, rehun, ravinteiden kiertoa, hiilen sitomista, tuholaistorjuntaa tai veden säätelyä, tarjontaa. On arvioitu, että maaperän olennaisten ekosysteemipalvelujen menettäminen maksaa EU:lle vähintään 50 miljardia euroa vuodessa.
SBB pitää tärkeänä, että EU:n maaperän seurantalaki annettiin ja se tulee olemaan yksi SBB:n tämän vuoden prioriteeteista.
Uusi maaperän seurantalaki tarjoaa oikeudellisen kehyksen EU:n terveen maaperän saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Uuden lain tavoitteena on puuttua EU:n tärkeimpiin maaperän uhkiin, kuten eroosioon, tulviin ja maanvyörymiin, maaperän orgaanisen aineksen häviämiseen, suolaantumiseen, saastumiseen, tiivistymiseen, sulkemiseen sekä maaperän biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen.
Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on määriteltävä, mitä käytäntöjä maaperän hoidon eteen otetaan käyttöön mitkä kielletään, koska ne aiheuttavat maaperän ”huonontumista” ja jäsenvaltioita pyydetään tunnistamaan mahdollisesti saastuneita alueita, tutkimaan näitä alueita ja puuttumaan ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuviin riskeihin, joita ei voida hyväksyä.
Lisätietoa: