CiNURGi-hanke on julkaissut politiikkasuositukset, joiden tavoitteena on vauhdittaa kierrätyslannoitteiden markkinoiden kehittymistä ja turvallista käyttöä Itämeren alueella. Suositukset kohdistuvat EU:n, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason päätöksentekoon. CiNURGi-hanke on laaja Itämeren alueen yhteistyöhanke.
HELCOMin Itämeren alueellisen ravinteiden kierrätysstrategian tavoitteena on tehostaa ravinteiden käyttöä ja kierrätystä sekä vähentää ravinnehävikkejä ympäristöön. CiNURGi-hanke tukee strategian toimeenpanoa kehittämällä ratkaisuja, joilla maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden ravinnerikkaita biomassoja voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin turvallisten kierrätyslannoitteiden tuotannossa. Cinrugin suositukset tukevat HELCOMin Itämeren alueellisen ravinteiden kierrätysstrategian tavoitetta.
Raportissa tunnistetaan kuusi pääpainoa, joissa politiikkatoimilla voidaan vauhdittaa muutosta: Itämeren alueen kehittäminen ravinteiden kierrätyksen mallialueeksi yhdenmukaistamalla seurantaa ja tiedonhallintaa, maatalouden ympäristöjalanjäljen pienentäminen kierrätyslannoitteiden käyttöä lisäämällä, ravinteiden turvallisen kierrätyksen varmistaminen toimivilla laatuvaatimuksilla ja haitta-aineiden hallinnalla, tietopuutteiden vähentäminen ja osaamisen lisääminen koko arvoketjussa, toimivien liiketoimintamallien ja investointiedellytysten luominen kierrätyslannoitemarkkinoille sekä eri politiikkasektoreiden ja hallinnonalojen yhteistyön vahvistaminen.
Sääntelyä on selkeytettävä ja markkinoiden kehittymistä tuettava
Yksi kierrätyslannoitemarkkinoiden kehitystä hidastavista tekijöistä on sääntelyn hajanaisuus. Jätteiden luokittelua, jätteeksi luokittelun päättymistä, lupamenettelyjä ja laatuvaatimuksia koskevat käytännöt vaihtelevat maiden välillä. Suosituksissa esitetään sääntelyn ja määritelmien yhdenmukaistamista sekä selkeämpiä menettelyjä kierrätyslannoitteiden markkinoille pääsyyn.
Myös taloudellisia ohjauskeinoja tarvitaan. Kierrätyslannoitteiden tuotantoon liittyy investointi-, jalostus- ja logistiikkakustannuksia, minkä vuoksi ne eivät aina pysty kilpailemaan mineraalilannoitteiden kanssa. Suosituksissa nostetaan esiin muun muassa investointituet, ympäristösuorituskykyyn perustuvat kannusteet, tutkimus- ja demonstraatiotuet sekä kierrätyslannoitteiden nykyistä vahvempi huomioiminen maatalouspolitiikan tukivälineissä.
Markkinoiden kehittyminen edellyttää myös investointeja ravinteiden käsittelyyn ja logistiikkaan. Erityisesti tarvitaan ratkaisuja, joilla ravinnerikkaista biomassoista voidaan valmistaa tasalaatuisempia, väkevämpiä ja helpommin kuljetettavia lannoitetuotteita.
Turvallisuus ja luottamus ratkaisevat
Kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen edellyttää tuotteiden turvallisuuden ja laadun varmistamista. Raportissa kiinnitetään huomiota muun muassa mikromuoveihin, PFAS-yhdisteisiin, lääkeaineisiin ja muihin haitta-aineisiin. Suosituksissa korostetaan analyysimenetelmien kehittämistä ja yhdenmukaistamista, pitkäaikaista tutkimusta sekä laadunvarmistusta.
Haitta-aineiden hallinnassa tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä toimia. Haitallisten aineiden pääsyä kierrätettäviin biomassoihin tulisi vähentää jo niiden syntypaikalla. Samalla läpinäkyvät tuotetiedot ja riippumaton laadunvarmistus voivat vahvistaa viljelijöiden ja muiden käyttäjien luottamusta kierrätyslannoitteisiin.
Tietoa tarvitaan koko arvoketjussa
Raportissa korostetaan myös tiedon ja osaamisen merkitystä. Kierrätysravinteita koskevaa tietoa tulisi tuoda nykyistä vahvemmin osaksi maatalouden koulutusta ja neuvontaa. Käytännön demonstraatiot ja viljelykokeet voivat lisätä tietoa kierrätyslannoitteiden vaikutuksista esimerkiksi satoon, ravinteiden käyttökelpoisuuteen ja maaperään.
Myös ravinnevirtoja koskevan tiedon saatavuutta tulisi parantaa. Parempi tieto ravinteiden määrästä, sijainnista ja ominaisuuksista tukisi sekä kierrätyslannoitteiden tuotannon ja käytön suunnittelua että päätöksentekoa.
Tavoitteena toimivat kierrätysravinteiden markkinat
CiNURGi-hankkeen suositusten keskeinen viesti on, että ravinteiden kierrätyksen lisääminen edellyttää useita samanaikaisia toimia. Selkeämmän sääntelyn lisäksi tarvitaan turvallisuuden ja laadun varmistamista, taloudellisia kannusteita, investointeja, toimivaa infrastruktuuria, tietoa sekä yhteistyötä maatalouden, jäte- ja vesihuollon, elintarviketeollisuuden, tutkimuksen, yritysten ja hallinnon välillä.
Suositusten tavoitteena on luoda edellytyksiä toimiville kierrätyslannoitemarkkinoille, joissa ravinteita voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti uudelleen. Samalla voidaan vähentää ravinnehävikkejä ja edistää Itämeren alueen siirtymistä kohti ravinteiden kiertotaloutta.
Lisätietoa:
- CiNURGi-hankkeen politiikkasuositukset
- Cinurgi-hankkeen nettisivut
- Helcomin Baltic Sea Regional Nutrient Recycling Strategy (2021)
