Biokaasulla mutta myös ravinteiden kierrätyksellä, voidaan saada aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä maataloudessa. Lannan osalta päästövähennysten hyödyntäminen on vielä valjastamatta.
Maatalous on liikenteen jälkeen toiseksi suurin päästölähde taakanjakosektorilla. Maatalouden osalta suurin potentiaali on lannassa. Kotieläinten lantaa syntyy vuosittain karkeasti 15 miljoonaa tonnia. Lannan käsittely aiheuttaa vuosittain 0,7 Mt CO2-ekv kasvihuonepäästöt taakanjakosektorilla. Lannan käsittelyllä biokaasulaitoksilla voidaan vähentää lannan käsittelystä syntyviä päästöjä yli kolmasosan.
Suomessa on asetettu tavoite, että kotimainen biokaasun tuotanto olisi 4 terawattituntia vuonna 2030. Tästä kaksi terawattituntia tuotettaisiin maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä ja sivuvirroista. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että biokaasulaitoksissa käsiteltävän lannan määrä olisi arviolta 4,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Tilakohtaisilla ratkaisuilla, tilojen yhteisillä tai keskitetyillä laitoksilla voitaisiin saada vuosittain yli 0,24 Mt CO2-ekv päästövähennykset aikaan, jos vuoden 2030 tavoite saavutetaan.
Biokaasulaitoksissa saadaan talteen energiaa ja ravinteet tehokkaampaan kiertoon, kun lannasta vapautuva metaani otetaan talteen ja typen päästöjä ilmakehään saadaan vähennettyä. Biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan jalostaa ajoneuvojen polttoainetta.
Toivottavasti biokaasun potentiaali tunnistetaan, kun Säätytalolla keskustellaan päästövähennyskeinojen eri vaihtoehdoista.
Lisätiedot: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry