Biokaasu- ja ravinnekiertoasiat budjettiriihessä

Syksyn budjettiriihessä tehdään tärkeitä päätöksiä. Budjettiriihessä tehdään hallitusohjelman ohella toimeenpanopäätöksiä myös usean muun ohjelman osalta, joista toimialamme kannalta keskeisiä ovat Kansallinen biokaasuohjelma, Fossiilittoman liikenteen tiekartta ja Kestävän kasvun ohjelma. SBB on käynyt läpi ministeriöiden talousarvioehdotukset ja laatinut kehitysehdotukset, joilla voidaan siivittää biokaasu-ja ravinnekierrätyssektorit kasvuun.

Biokaasun ja ravinnekierrätyksen näkökulmasta ministeriöiden talousarvioesityksissä on hyvää energiatukitason kasvattaminen, energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, sekä kiertotalouden ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Talousarvioesityksessä on sen sijaan muutama kohta, jotka uhkaavat biokaasun tuotannon kannattavuutta keskipitkällä aikavälillä: biokaasun lämmityskäytön verottomuuden poistaminen sekä maatalousbiomassapohjaiseen biokaasun ja ravinnekierrätyksen edistämiseen suunnattujen määrärahojen poistaminen.  

Suomen kestävän kasvun ohjelman sisältyvien toimenpiteiden osalta talousarvioesitys on sekava, sillä osa ministeriöistä on sisällyttänyt niitä talousarvioesitykseensä ja osa ei. Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteistä biokaasua ja ravinnekierron kannalta keskeisiä ovat erityisesti erilaiset vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvät investointituet, ajoneuvojen hankintatuet ja kaasunjakeluinfratuki. Kestävän kasvun ohjelma mahdollistaa kasvuloikan biokaasusektorille ja ravinnekierrätykseen.

Kansallisen biokaasuohjelman toimintasuunnitelmaan on määritelty biokaasun ja ravinnekierron kannalta keskeiset toimet vastuutahoineen ja aikatauluineen. Hallitus on jo toteuttanut toimenpiteitä biokaasun ja ravinnekierrätyksen edistämiseksi, mutta vasta osa kansallisen biokaasuohjelman toimenpiteistä on saatu valmiiksi. Biokaasuohjelmassa määritellyt toimenpiteet ovat edelleen ajantasaisia.

Elokuussa julkaistu IPCC:n raportti kertoi selvästi, ettei ilmastotoimia voida enää viivyttää. Suomessa päästöjä tulisi vähentää erityisesti liikenteessä ja maataloudessa; ravinteiden kierrätyksellä ja biokaasulla on selkeät roolit näiden sektoreiden päästövähennystoimissa. Näkemyksemme mukaan ilmastotoimien osalta suurin uhka on nyt se, että kansalliset ilmastopäätökset viivästyvät. Budjettiriihessä voidaan vastata tähän, sillä silloin on mahdollisuus toimeenpanna fossiilittoman liikenteen tiekartassa, kestävän kasvun ohjelmassa ja hallitusohjelmassa määritellyt ilmastotoimenpiteet.

Yksityiskohtaisempi evästys syksyn budjettiriiheen biokaasun ja ravinnekierrätyksen osalta on esitetty alapuolella.

 

Lisätietoa: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400-987805

VALTIOVARAINMINISTERIÖ:

  • 01. Ansio- ja pääomatuloverot: Esitämme, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen 100 g/km päästöraja-arvoa ei sovelleta uusiin kaasuajoneuvoihin, vaan ne otetaan mukaan täysimääräisesti verotusedun piiriin vuosina 2022—2025.
  • 08. Valmisteverot /07. Energiaverot:
    • Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi koskien turpeen, lämpöpumppujen ja konesalien, kierrätysteollisuuden ja kaasun verotusta. Tässä yhteydessä VM tulee esittämään biokaasun verottomuuden poistamista. SBB:n mielestä liikennebiokaasun järkevä verotaso on nykyinen maakaasun lämmityspolttoaineverotason energiakomponentti, jolloin verokuorma jää suhteellisen alhaiseksi ja yhdessä jakeluvelvoitteen kanssa edistää markkinan kehittymistä. Sen sijaan veron ulkopuolelle tulisi jättää raakabiokaasun ja kaatopaikkakaasun hyödyntäminen sekä omakäyttökaasu (ts. biokaasun valmistukseen käytetty energia). Lisäksi esitämme, että biokaasun lämmöntuotannolle verottamiselle annetaan siirtymäaika vuoteen 2027 asti. Biokaasuohjaisen CHP-tuotannon syöttötariffi päättyy myös vuonna 2027.  Veroratkaisuiden viivästyttäminen aiheuttaa toimialalla epävarmuutta ja hidastaa investointien realisoitumista. Kotimainen biokaasun vuosituotanto olisi mahdollista nostaa nykyisestä yhdestä terawattitunnista neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Pyydämme varmistamaan, että biokaasun päätöttömyys päästökaupassa taataan oli sitten kyseessä kaasuputken tai ei-kaasuputken kautta jaettavasta kaasusta.

Kannatamme kierrätysteollisuuden sähköveroverotason muutosta, sillä se edistää kiertotaloutta. Esitämme, että biokaasulaitosten toiminta, mukaan lukien kaasujen ja ravinteiden jatkojalostus, katsotaan osaksi kierrätysteollisuutta ja ne siirretään muun kierrätysteollisuuden mukana sähköveroluokkaan II.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ:

  • 10.Maaseudun kehittäminen / 40. Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset (siirtomääräraha 3 v): Talousarvioesityksessä esitetään poistettavaksi biokaasu- ja lannankäsittelyinvestointien rahoittaminen, johon hallitusohjelmassa on haarukoitu 4M€ vuodelle 2020 ja 3,5 M€ vuodelle 2021.  Tuen käyttöönotto kuitenkin viivästyi ja lopulta tuki oli haettavissa vasta vuonna 2021. Esitämme täten, että 3,5M€ summa palautetaan valtion budjettiin, sillä määräraha on hallitusohjelman mukainen ja rahoitukselle on kysyntää toiminnanharjoittajien keskuudessa.
  • 20. Maa- ja elintarviketalous / 43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit: maatalouden rahoituskehyksellä on vaikutusta biokaasun ja ravinnekierrätyksen investointien kannattavuuteen ja ylipäätänsä investointien mielekkyyteen. Parhaillaan virkavalmistelussa oleva uusi maatalouden rahoituskehys (CAP27) on tärkeä, sillä se antaa rahoitusraamit vuodesta 2023 alkaen ainakin vuoteen 2028 asti. Esitämme, että ravinteiden kierrätys ja hiilensitominen huomioidaan nykyistä paremmin uudistuvassa maatalouden rahoituskehyksessä.
  • 20. Maa- ja elintarviketalous / 49. Ravinnekierrätyksen edistäminen biokaasutuotannolla (siirtomääräraha 3 v): hallitusohjelmassa on esitetty 16M€ ns. ravinnekiertokorvaukseen vuosille 2021-2023. Tuen virkamiesvalmistelu on kuitenkin viivästynyt erityisesti jakeluvelvoitteen muutoksen johdosta, minkä vuoksi ravinnekiertokorvaus esitetään poistettavaksi talousarviosta. Pidämme ravinnekiertokorvausta erittäin tärkeänä ohjauskeinona, joka voisi tehokkaasti ratkaista erityisesti suurempien ravinnekeskittymien haasteita. Esitämme täten, että ministeriö jatkaa ohjauskeinon pikaista valmistelua ja korvauksen käyttöönotto mahdollistetaan kevään 2022 lisätalousarvioissa.
  • 40. Luonnonvaratalous / 22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v): Kannatamme ehdotuksia maankäyttösektorin ilmastopolitiikan osalta (15M€) ja ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeelle (1,1M€).

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ:

  • 20. Liikenteen ja viestinnän palvelut / 51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v): Kannatamme LVM esityksiä Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanon osalta, joita tässä yhteydessä ovat sähköautojen hankintatuki ja konversiotuki bensiiniautojen muuttamiseksi kaasu- tai etanolikäyttöiseksi (6M€), sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki (1,5M€) ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki (10M€). Esitämme Fossiilittoman liikenteen tiekartan ja kestävän kasvun ohjelman mukaisesti, että vuodelle 2022 myönnetään myös 1M€ tukea kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintaan. Kaasukuorma-autojen hankintatukeen on kohdistettu 1 M€ vuosille 2021-2022, ja nyt elokuussa 2021 tuosta määrärahasta on käytettävissä enää 0,3 M€. Hankintatukien osalta esitämme, että vuoden 2022 talousarviossa toimeenpannaan täysimääräisesti niin Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa kuin Kestävän kasvun ohjelmaakin.
  • 20. Liikenteen ja viestinnän palvelut / 55. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v): kannatamme LVM:n esittämää rahoitustasoa suurten ja keskisuurten kaupunkien kehittämiseen. Ilmastotoimille esitetään 20 milj. €, mikä on kannatettavaa ja tärkeää ja toivomme, että sitä voidaan hyödyntää myös lain ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista toimenpanoon.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ:

  • 20.Uudistuminen ja vähähiilisyys /41. Energiatuki (arviomääräraha):
    • Energiatuen määrärahoiksi esitetään korotettavaksi 121M€,:oon, mitä kannatamme lämpimästi. Erityisesti keskisuuret ja suuret biokaasulaitokset voivat hakea energiainvestointitukea.  Pyydämme myös varmistamaan energiatukipäätösten käsittelyyn riittävät henkilöresurssit, jotta määrärahat saadaan realisoitumaan investoinneiksi.
    • Kiertotalouden rahoitusasiat esitetään siirrettäväksi YM:lle. Näemme vaarana, että kiertotalouden kokonaiskoordinaatio heikkenee ja kiertotalousasioiden linkitys vähähiilisyysratkaisuihin vaikeutuu, kun asioita ripotellaan eri ministeriöihin. Kiertotalousasiat ovat tyypilliset moniuloitteisia ja poikkihallinnollisia; esimerkiksi biokaasu- ja ravinnekiertoasiat hajautuvat nyt eri ministeriöihin ja toimiala on kärsinyt vastuunjaon hajautuksesta ja kokonaiskoordinaation puutteesta.  Peräänkuulutamme kiertotalousasioihin vankkaa kokonaiskoordinointia ja ministeriöiden välistä tiivistä yhteystyötä.
  • 20.Uudistuminen ja vähähiilisyys / (47.) Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v): jakeluinfratuki ei ole mukana talousarvioesityksessä, koska ne ovat osa Kestävän kasvun ohjelmaa. Jakeluinfratuki on erittäin tärkeä vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön lisäämiseksi. Jakeluinfratuen osalta esitämme, että vuoden 2022 talousarviossa toimeenpannaan täysimääräisesti Fossiilittoman liikenteen tiekartan periaatepäätöstä, joka esittää 5M€ rahoitusosuutta kaasunjakeluinfralle vuodelle 2022.
  • 30. Työllisyys ja yrittäjyys/ 43. Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (arviomääräraha): kannatamme esitetystä 87M€ sähköistämistuesta.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ:

  • 10.Ympäristön- ja luonnonsuojelu / 22.Eräät ympäristömenot: Kannatamme ympäristöministeriön ehdotusta kohdistaa 5,9M€ Kiertotalouden edistämiseen. Ehdotukset vesien suojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi vaikuttavat toimialaamme välillisesti. Talousarvioesitys ei vielä sisällä Kestävän kasvun ohjelman toimenpiteitä, jonka osalta tärkeitä YM:n alaisia toimenpiteitä ovat ainakin kiertotalouden edistäminen, ympäristöllisten menettelyiden sujuvoittaminen ja ravinteiden kierrä­tyksen hankkeet. Esitämme, että kiertotalousohjelmaa toimeenpannaan näiltä osin täysimääräisenä vuonna 2022.
Scroll to Top