Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) toteuttivat valtioneuvoston rahoituksella (ns. VN-TEAS) hankkeen, jossa selvitettiin biokaasutuotannon prosessiketjujen päästöjä ja mahdollisuuksia minimoida ne erilaisten laitosratkaisujen yhteydessä sekä lopputuotteiden käsittely että käyttö huomioiden. Hanke toteutettiin 27.1.2021–30.4.2023.
Hankkeessa tarkasteltiin biokaasutuotannon päästöjä kirjallisuuskatsauksen pohjalta, tehtiin päästömittauksia kahdella maatilojen biokaasulaitoksella vuosina 2021 ja 2022 (toinen laitoksista käyttää märkämädätysteknologiaa ja toinen kuivamädätystä), kartoitettiin ohjauskeinoja ja selvitettiin kirjallisuuskatsauksen ja mallintamisen avulla biokaasutuotannon vaikutusta syötemateriaalien sisältämään hiileen ja siten sen vaikutukseen maaperän hiileen. Biokaasun tuotantoketjun päästöjen ja niiden minimoinnin ympäristö- ja talousvaikutusten laskemiseksi muodostettiin neljä teoreettista biokaasulaitosesimerkkiä, jotka kuvaavat tyypillisiä suomalaisia biokaasulaitoksia.
Johtopäätöksiä
Hankkeen johtopäätöksenä on, että biokaasulaitosten rakenteilla sekä käytön ja ylläpidon käytännöillä on huomattava vaikutus tuotannosta aiheutuviin kaasumaisiin päästöihin, joita ovat erityisesti ilmastonmuutosta kiihdyttävät kasvihuonekaasut (metaani, dityppioksidi), mutta myös ilman laatua heikentävä ammoniakki. Keskeisimmät biokaasutuotannon kaasumaisiin päästöihin vaikuttavat toimenpiteet ovat syötemateriaalien viipymä biokaasureaktorissa sekä mädätteen tai siitä prosessoitujen jakeiden varastointi. Myös laitoksen asianmukainen ja oikein ajoitettu huolto, ehjät ja kestävät rakenteet sekä biokaasun energiakäytön päästöriskien minimointi ovat tärkeitä tuotantoketjun päästöjen hallinnalle. Sen sijaan mädätteen jalostamisen vaikutuksista kaasumaisiin päästöihin on niukalti tietoa.
Hankkeen johtopäätösten mukaan nykyiset säädökset ja kannustimet eivät takaa biokaasutuotannon kestävyyttä. Investointien ohjatun vauhdittamisen ohella tarvitaan siten myös sääntelymuutoksia. Lisäksi on varmistettava, että sääntely on ennustettavaa, pitkäjänteistä ja selkeästi ohjeistettua. Nykyiset ohjauskeinot eivät ota kantaa biokaasulaitoksen viipymäajan pituuteen, vaikka se on tärkeimpiä päästöihin vaikuttavia tekijöitä.
Hanke suositukset:
- viipymäaikaan tulee puuttua sääntelymuutoksin, joiden toimivuuus tulee vielä arvioida.
- Oikeusvarmuuden vuoksi ohjeistukset sääntelyn ja tukien toimeenpanoon on oltava selkeät, yhtenäiset ja kattavat.
- Energiaviraston on huolehdittava siitä, että RED2:n mukaisen päästölaskennan ja oletusarvojen käytön ohjeistus on selkeää.
- Ympäristöhallinnon vastuulla on ympäristölupaprosessien sujuvuuden ja ennustettavuuden parantaminen. Toiminnanharjoittajia sekä lupa- ja valvontaviranomaisia palvelevan ympäristöluvitusohje on uudistettava viipymättä.
- Biokaasun tukimuotojen tulee huomioida kestävien käytäntöjen aiheuttama kustannuslisä. Tarvittaessa tukikelpoiset kustannuserät tulee määritellä niin, että kestävät käytännöt ovat järjestelmässä lähtöoletuksena.
- Riittävän osaamisen ja biokaasutuotannon kokonaisuuden ymmärtämiseksi tarvitaan koulutusta ja neuvontaa. Laitostoimittajien ja alan konsulttien sitoutuminen kestävyyden edistämiseen on tärkeää.
SBB:n ajatuksia
SBB pitää KEBIO-hanketta tarpeellisena hankkeena. Biokaasun tuotannon kasvaessa on tarpeen varmistaa, että laitokset toimivat tehokkaasti ja kestävästi. SBB näkee, että suurin osa KEBIO-hankkeessa esitetyistä toimenpiteistä on kannatettavia, mutta turhaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa tulee välttää. Suositusten tulee olla myös kustannustehokkaita päästövähennysten suhteen. Vaikuttavimmat ja nopeitten toteutettavat toimenpiteet ovat ympäristöluvitusohjeen uudistaminen sekä metaani- ja ammoniakkipäästöjen minimoiminen aiheuttamien kustannuslisien huomioiminen investointituissa.
Lisätietoa: