Yhteinen jakelubrändi lisää biokaasun tunnettavuutta

Blogitekstin kirjoittaja on Laura Keskitalo.

BIG-biokaasubrändi syntyi, kun kolme jäteyhtiötä päätti yhdistää voimansa. Pian Vaasan ja Lappeenrannan välille alkaa ilmestyä samannäköisiä tankkausasemia, jotka tunnistaa neonvihreästä ja mustasta värimaailmasta sekä valkoisesta omenankarasta.

Vaasan seudun jäteyhtiö Stormossen on perustamisestaan saakka toiminut alalla edelläkävijänä ja kokeillut uusia ideoita ennakkoluulottomasti. Niinpä talouspäällikkö Håkan Hagberg kuunteli kiinnostuneena, kun alkuvuodesta 2019 Pirkanmaan Jätehuollon liiketoiminta- ja talousjohtaja Jarkko Nissinen heitti ilmoille ajatuksen kunnallisten jäteyhtiöiden yhteisestä maanlaajuisesta biokaasun jakeluketjusta.

– Ajatus oli, että yhteisen brändin avulla olisi helpompi saavuttaa tunnettavuutta. Kun yksi jäteyhtiö mainostaa biokaasua alueellaan, myös muut ketjun jäteyhtiöt hyötyvät siitä, Hagberg sanoo.

Usean jäteyhtiön edustajat kokoontuivat pohtimaan asiaa syyskuussa 2019. Kaikki eivät kuitenkaan vielä silloin olleet valmiita luopumaan omista paikallisista biokaasubrändeistään.

Hagberg ehdotti, että Stormossen, Pirkanmaan Jätehuolto ja Etelä-Karjalan Jätehuolto menisivät ensimmäisinä saman ketjun alle kolmistaan. Muiden on helppo liittyä valmiiseen konseptiin myöhemmin.

– Sillä tiellä nyt olemme. Ensimmäiset BIG-biokaasuasemat on avattu Vaasan seudulla ja Etelä-Karjalassa. Pirkanmaalla ensimmäinen asema avataan tänä vuonna. Parin vuoden sisällä BIG-asemia on jo yhdeksän.

BIG-brändin haltijoiksi toivotetaan lisää yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on valtakunnallinen biokaasun tankkausasemien ketju.

Biokaasun myynti kasvaa

Lokakuussa Stormossen luopui omasta Gastor-brändistään ja tankkausasemat saivat BIG-brändin mukaisen ulkoasun. Tamperelaisen Mainostoimisto Meran ehdottama BIG koettiin parhaaksi vaihtoehdoksi, koska se on helposti tunnistettava, ja nopealla vilkaisulla muistuttaa bio-sanaa.

I-kirjaimen tilalla on omenankara muistuttamassa polttoaineen alkuperästä. Brändi on yhteinen, mutta kukin jäteyhtiö valmistaa biokaasua omissa biokaasulaitoksissaan paikallisista biohajoavista jätteistä.

Stormossen avasi ensimmäisen biokaasun tankkausasemansa vuonna 2017 Vaasan pohjoiselle sisääntuloväylälle ja toisen kesällä 2020 eteläiselle sisääntuloväylälle.

Biokaasun myynti kasvaa Hagbergin mukaan tasaisesti.

–  Kevään koronatilanteen aiheuttaman notkahduksen jälkeen heinäkuussa biokaasua tankattiin Stormossenin alueella ensimmäistä kertaa yli tuhat kertaa, ja tankkausten määrä on pysynyt korkeana myös sen jälkeen.

Kesällä avattu asema ABC Kiitokaaressa on myös löytänyt asiakaskuntansa, sillä siellä tehdään tällä hetkellä noin 40 % kaikista tankkauksista.

Uusia biokaasubusseja

Stormossen on valmistanut ja myynyt paikallista biokaasua sekä yksityisasiakkaille että Vaasan kaupungin paikallisliikenteen 12 biokaasubussille.

Kaupungin suunnitelmissa on tilata kolme uutta biokaasubussia, jotka alkaisivat liikennöidä vuonna 2022.

– Vaasa toimii esimerkkinä muille kaupungeille. Toiveena on, että voimme lisätä kaasubussien määrää ilman, että biokaasun tuotannossa tai tankkauspisteiden määrässä tulee raja vastaan, Vaasan kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Pertti Hällilä sanoo.

Stormossenin alueella liikennöi tällä hetkellä kaksi kaasukäyttöistä jäteautoa. Vireillä olevan jätelain muutoksen toivotaan tuovan muutoksen jätteenkuljetusjärjestelmään, jonka seurauksena kaasukäyttöisten jäteautojen määrä moninkertaistuisi Vaasan seudulla.

Elokuussa liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti, että kaasukäyttöisille kuorma-autoille suunnitellaan hankintatukea. Jos tuki toteutuu ja kaasukuorma-autojen määrä alkaa kasvaa, myös biokaasun valmistajien täytyy reagoida nopeasti.

Tällä hetkellä Stormossenin biokaasulaitoksen tuotantokapasiteetti riittää, mutta kolmannen reaktorin rakentamisen ajankohtaa pohditaan.

– Se on jatkuvan tarkastelun alla, sillä rakentaminen kestää pari vuotta. Pitää olla hereillä, varsinkin jos kuorma-autojen hankintatuki toteutuu, Stormossenin uusi toimitusjohtaja Aimo Latvala sanoo.

Latvala aloitti Stormossenin toimitusjohtajana kesäkuussa Leif Åkersin jäätyä eläkkeelle.

Päätöksiin toivotaan johdonmukaisuutta

Latvala näkee biokaasuautoilun kehittämisen keskeisenä liikenteen päästötavoitteisiin pääsemiseksi.

–  Suomen politiikka haluaa selvästi tukea kaasuautoilua, vaikka ohilaukauksia välillä tuleekin. Ensin päätetään, että sähköautoja tuetaan, mutta kaasuautoja ei, ja seuraavassa lauseessa jo todetaan, että kaasuautoilua halutaan tukea. Toivoisin päätöksiin johdonmukaisuutta, jos hiilineutraaliin tulevaisuuteen aiotaan päästä.

Keskustelu fossiilivapaista polttoaineista ja erityisesti sähkö- ja kaasuautojen ympäristöystävällisyydestä käy vilkkaana. Latvala ja Hagberg eivät kuitenkaan asettaisi niitä vastakkain.

–  Ne ovat toisiaan tukevia vaihtoehtoja hiilineutraalin tavoitteen saavuttamiseksi. Molempia tarvitaan, Latvala toteaa.

Hagberg on tyytyväinen omaan kaasuautoonsa. Säästöä on tullut noin sata euroa kuussa, kun ajokilometrejä kertyy 25 000 vuodessa.

–  Ja saa tankata hyvällä omallatunnolla, kun polttoaine on ympäristöystävällistä. Yhdellä tankkauksella ajaa 450 kilometriä, ja vaikka kaasu loppuisikin, voi jatkaa bensiinillä. Tankkausasemia on useita 450 kilometrin säteellä, ja niitä tulee koko ajan lisää.’

 

Kuvateksti: Stormossenin toimitusjohtaja Aimo Latvala tankkaa paikallisista biojätteistä valmistettua biokaasua uudella BIG-tankkausasemalla Mustasaaressa.

 

Kuva: Mikko Lehtimäki

Lisätietoa:

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen perustama valtakunnallinen yhdistys.

Artikkeli on julkaistu 1/2020 Biokierto & Biokaasu -lehdessä. Kaikki lehdet löytyvät täältä

Scroll to Top