Suomessa suunnitteilla olevien biokaasuinvestointien arvo on kasvanut jo lähes 900 miljoonaan euroon. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) muistuttaa, että jakeluvelvoite on ollut yksi tärkeimmistä biokaasun kysyntää vahvistavista tekijöistä. Sen alentaminen voisi heikentää investointien toteutumista juuri, kun ala on pääsemässä vauhtiin.
Hallitus neuvottelee parhaillaan keinoista, joilla nopeasti nousseita bensiinin ja dieselin hintoja voitaisiin alentaa. Yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen.
Voimassa olevan lain mukaan jakeluvelvoite on vuonna 2026 yhteensä 19,5 prosenttia ja nousee vuonna 2027 22,5 prosenttiin. Biokaasun kannalta erityisen tärkeä on neljän prosenttiyksikön lisävelvoite, joka luo kysyntää muun muassa kotimaiselle biokaasulle.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi biokaasun käytön lisääminen ja kotimaisen biokaasun osuuden kasvattaminen. Samalla hallitus on sitoutunut huolehtimaan biokaasun investointien edellytyksistä ja kehittämään jakeluvelvoitetta ennakoitavasti.
SBB tuoreen markkinakatsauksen mukaan Suomessa tiedossa olevien biokaasuinvestointien yhteenlaskettu arvo on noussut jo lähes 900 miljoonaan euroon. Merkittävä osa uudesta tuotannosta on suunnattu raskaan liikenteen ja meriliikenteen tarpeisiin.
– Nyt ei kannata vetää mattoa lähes 900 miljoonan euron investointien alta. Yritykset ovat lähteneet rakentamaan uutta kotimaista tuotantoa sillä oletuksella, että biokaasulle on kysyntää myös tulevina vuosina. Jakeluvelvoite on ollut yksi tärkeimmistä syistä siihen, että investointeja on saatu liikkeelle, sanoo Suomen Biokierto ja Biokaasu ry toiminnanjohtaja Hannes Torppa.
Biokaasulaitokset eivät tuota ainoastaan kotimaista uusiutuvaa energiaa. Samalla ne käsittelevät esimerkiksi lantaa, biojätteitä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, joiden ravinteet voidaan palauttaa takaisin maatalouden käyttöön.
Biokaasun tuotannon kasvu voi siten vähentää myös Suomen riippuvuutta tuontilannoitteista ja vahvistaa maatalouden huoltovarmuutta.
– Biokaasulaitoksessa syntyy samalla kertaa kotimaista energiaa ja kotimaisia ravinteita. Kun puhumme biokaasuinvestoinneista, puhumme siksi myös pienemmästä tuontiriippuvuudesta. Tämä kokonaisuus kannattaa pitää mielessä, kun niiden toimintaedellytyksistä päätetään, Torppa sanoo.
Jakeluvelvoitteen alentamista on perusteltu tarpeella helpottaa nopeasti nousseita polttoaineiden hintoja. Asiantuntija-arvioiden mukaan mahdollisen muutoksen vaikutus pumpulla ei kuitenkaan olisi välitön.
Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja on arvioinut Ylelle, että vaikutus voisi näkyä pumppuhinnoissa vasta kuukausien kuluttua, koska polttoainejakelijat ovat jo tehneet hankintoja ja suunnitelleet velvoitteen täyttämistä etukäteen.
– Jos tavoitteena on saada polttoaineiden hintaa nopeasti alas, kannattaa valita keinot, jotka myös vaikuttavat nopeasti. Jakeluvelvoitteen leikkaus voisi näkyä pumpulla vasta viiveellä, mutta epävarmuus biokaasuinvestoinneissa syntyisi heti, Torppa sanoo.
SBB mukaan nykyinen tilanne osoittaa samalla, kuinka voimakkaasti Suomen liikenne on edelleen riippuvainen tuontipolttoaineista ja kansainvälisten energiamarkkinoiden hinnanvaihteluista. Kotimaisen biokaasun tuotannon kasvattaminen vähentäisi tätä riippuvuutta ja vahvistaisi samalla Suomen energiaomavaraisuutta.
– Nyt pumppuhinnoissa näkyy jälleen, mitä riippuvuus tuontipolttoaineista tarkoittaa. Fossiilisen energian aiheuttamaa ongelmaa ei pitäisi ratkaista heikentämällä kotimaisen energiantuotannon edellytyksiä. Päinvastoin meidän pitäisi käyttää tämä hetki siihen, että vähennämme riippuvuutta tuontienergiasta ja tuontilannoitteista, Torppa sanoo.
SBB pitää tärkeänä, että ennen mahdollisia muutoksia selvitetään niiden vaikutukset kotimaisen biokaasun tuotantoon ja käynnissä oleviin investointeihin. Erityisen olennaista on, kohdistuisiko mahdollinen muutos myös biokaasun kysynnälle tärkeään lisävelvoitteeseen.
– Suomessa on nyt lähes 900 miljoonan euron edestä biokaasuinvestointeja suunnitteilla. Niillä voidaan tuottaa kotimaista polttoainetta, vähentää tuontiriippuvuutta ja kierrättää ravinteita takaisin ruoantuotantoon. Tätä kehitystä ei kannata pysäyttää lyhytaikaisella ratkaisulla, Torppa toteaa.
Lisätietoja:
Hannes Torppa
toiminnanjohtaja
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry