Tiedote: Biokaasulla on merkittävä rooli tieliikenteen päästövähennysten aikaansaamiseksi Suomessa

Julkaisuvapaa heti

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) mukaan Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän suositukset tukevat sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää siirtymää kohti fossiilitonta liikennettä 2035. Työryhmä suosittelee toimenpiteitä kattavasti eri liikennemuodoille ja käyttövoimille. Työryhmä on tunnistanut hyvin liikennebiokaasun potentiaalin. Työryhmä esittää liikennebiokaasun edistämiseksi useita suosituksia. SBB kannattaa esitettyjä suosituksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vetämä Fossiiliton liikenne tiekartta -työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 27.10.2020. LVM on teettänyt lisäksi selvityksiä ohjauskeinojen vaikutuksen arvioinnista ja ohjauskeinojen sosiaalisista vaikutuksista. Seuraavaksi LVM koostaa Fossiilittoman liikenteen tiekartan työryhmän suositusten ja selvitysten pohjalta. Kesään 2021 mennessä on määrä hyväksyä uudet toimet kotimaan liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja liikenteen muuttamiseksi nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Liikenneveropoliittisiakysymyksiä ratkotaan lisäksi valtiovarainministeriön vetämässä virkamiesten työryhmässä, jonka on määrä antaa ehdotukset keväällä 2021.

Anna Virolainen-Hynnä (SBB:n toiminnanjohtaja ja Fossiilittoman liikenteen työryhmän jäsen) pitää työryhmän työtä onnistuneena. Loppuraportissa annetut suositukset huomioivat tasapainoisesti eri liikkumis- ja logistiikkaratkaisut eri käyttövoimia hyödyntäen.

Tarkastelussa on myös pystytty hyvin huomioimaan päästövähennysten mahdollisuudet kattavasti koko liikennesektorilla. Anna Virolainen-Hynnä osallistui projektiryhmän lisäksi myös tavara-, henkilö- ja laivaliikenteen osioita työstäneisiin alatyöryhmiin.

Anna Virolainen-Hynnän mukaan biokaasun potentiaali on tunnistettu työssä kiitettävästi. Työryhmä on tunnistanut, että biokaasun mukaan ottaminen on tarvittava lisäys nykytoimien rinnalle. LVM:n tilaaman erillinen vaikutusten arviointiselvitys tuo myös hyvin esille biokaasun päästövähennyspotentiaalin. Selvityksen mukaan biokaasun jakeluvelvoite omaa suurimman päästövähennyskeinon esitetyistä uusista toimenpiteistä; myös satsaukset liikennekaasujakeluinfraan tuovat kaivattuja päästövähennyksiä. Hankintatukien osalta tehokkaimpia ovat nimenomaan raskaiden ajoneuvojen hankintatuet, joissa kaasuajoneuvoilla on keskeinen rooli.

Liikennebiokaasun edistämiseksi työryhmän keskeisimmät suositukset:

  • Biokaasulla (ja mahdollisesti myös synteettisillä kaasuilla) on merkittävä rooli tieliikenteen päästövähennysten aikaansaamiseksi Suomessa sekä keskipitkällä että
    pitkällä aikavälillä.
  • Laajennetaan jakeluvelvoitelain soveltamisalaa biokaasuun ja synteettisiin polttoaineisiin.
  • Tuetaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden, biokaasun ja/tai synteettisten polttoaineiden tuotantoa ainakin vielä 2020-luvulla.
  • Vauhditetaan erilaisilla ohjauskeinoilla liikennebiokaasun tuotannon, kulutuksen ja jakeluinfran kehittymistä. Biokaasuohjelman toimeenpanosuunnitelman toimenpiteitä tulee jatkaa.
  • Jakeluvelvoitelain uudistamisen yhteydessä huolehditaan, että biokaasun hintakilpailukyky bensiiniin ja dieseliin nähden saadaan pysymään riittävän hyvällä tasolla.
  • Asetetaan biokaasulle tavoite, että liikenteeseen saataisiin noin 2,5 TWh vastaava määrä biokaasua vuonna 2030 ja jopa 10 TWh vuoteen 2045 mennessä.
  • Korotetaan kaasuautotavoitteita: 2,5 TWh biokaasumäärällä vuonna 2030 voisi liikkua esimerkiksi noin 145 000 kaasukäyttöistä henkilö- ja pakettiautoa ja noin 6000 raskasta ajoneuvoa.
  • Huolehditaan, että kaasuautot huomioitaisiin jatkossa myös EU:n autovalmistajia koskevassa raja-arvolainsäädännössä.
  • Edistetään kaasukäyttöisten kuorma-autojen yleistymistä raskaan kaluston hankintatuella, jonka jatkamista myös vuoden 2021 jälkeen tulee harkita.
  • Jatketaan kaasuautojen konversiotukea.
  • Vuoden 2021 kehysriiheen mennessä jatkovalmistellaan työsuhde-etujen verotuksen uudistamista kannustamaan valitsemaan työsuhdeautoksi vähäpäästöisen auton.
  • Uudistetaan autokantaa vähäpäästöisemmäksi luomalla kannusteita vähäpäästöiseen tai päästöttömään teknologiaan ja polttoaineisiin sekä niiden käyttöön. Siirretään liikenteen verotuksen painopistettä nykyistä voimakkaammin autojen hankinnasta autojen käyttöön, mutta säilytetään hankintavaiheen päästöohjaus. Biopolttoaineiden hinnannousua jakeluvelvoitteen kiristymisen myötä voidaan lieventää esimerkiksi polttoaineverotuksen painotuksia (energiasisältö/hiilidioksidivero) muuttamalla tai muilla vähäpäästöisyyskannustumilla. Varmistetaan, että konversioautot huomioidaan kehitettäessä auto-, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotusta.

Työryhmä suosittele myös selvittämään mahdollisuudet ottaa käyttöön liikenteen kansallinen päästökauppajärjestelmä, jonka avulla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen mahdollisimman pienin yhteiskunnallisin seurauksin. Virolainen-Hynnän mukaan uusien toimenpiteiden käyttöönotto on välttämätöntä, jotta päästöjen vähennykset toteutuvat. Halvemmaksi ei keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tule se, ettei toimiin ryhdyttäisi. Myös muut EU-maat harkitsevat uusien toimenpiteiden käyttöönottamista, ja päästökaupan laajentamista pohditaan tie- ja laivaliikenteelle Euroopan komission Green Dealin mukaisesti. Liikenteen päästövähennysten pyrkimysten ohella halutaan myös löytää keinoja, joilla mahdollistetaan synteettisten ja kestävästi tuotettujen uusiutuvien polttoaineiden lisääntyvä käyttö vähähiilisessä liikenteessä.

Lisätietoa:

 

Lisätiedot:

Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 0400-987 805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Scroll to Top