Tiedote: biokaasu tarjoaa kotimaisen ja kustannustehokkaan keinon liikenteen päästöjen vähentämiseen

Julkaisuvapaa heti

VTT:n laatiman kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen uuden perusennusteen mukaan päästöt putoavat nykyisillä toimenpiteillä yhteensä noin 37 % vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennystavoitteeksi on kuitenkin sovittu vähintään 50 %. Perusennusteessa on huomioitu ainoastaan toimenpiteet, joiden käyttöönotosta on jo päätetty aikaisemmin. Nyt työstetään uusia toimenpiteitä ja niistä on määrä päättää kesään 2021 mennessä. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB:n, mielestä biokaasu on kustannustehokas keino vähentää liikenteen päästöjä kotimaisilla resursseilla.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB:n mielestä on tärkeää, että Suomi pitää kiinni asetetuista liikenteen päästöjen vähennystavoitteista. Päästövähennystoimet ovat oikein toteutettuna mahdollista linkittää osaksi kansallista koronan jälkeistä kestävää elvytystä. Kuinka paljon käytetystä liikennekaasusta tulee loppu viimein olemaan biokaasua, niin se riippuu eritoten poliittisista päätöksistä liikenne-, ilmasto-, energia-, maatalous- ja kiertotalousasioita koskien. Päästövähennystoimenpiteitä mietitään parhaillaan fossiiliton liikenne tiekarttatyössä, missä päästövähennyskeinojen tehokkuutta vertaillaan ottaen huomioon ohjauskeinon päästövähennysvaikutus, talousvaikutukset, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä myös tekniset realiteetit. Syksyllä 2020 päästövähennystoimenpiteiden käsittely siirtyy politiikkojen harkittavaksi ja päätettäväksi osana muuta ilmasto- ja energiapoliittista päätöksentekoa.

SBB pitää tärkeänä, että liikenteen päästöennustetta päivitetään säännöllisesti. On myös hyvä asia, että perusennusteen lisäksi on tehty kaksi herkkyystarkasteluennustetta. SBB:n mielestä on selvää, että ennusteisiin tulee suhtautua aina varauksella, mutta nyt ennusteisiin sisältyy erityisen paljon epävarmuutta. Ajoneuvojen käyttövoimien kehitys on murroksessa ja globaalilla koronaepidemialla on varmasti vaikutusta kehitykseen.

SBB:n arvion mukaan VTT:n perusennusteessa liikennekaasun käyttö vuonna 2030 olisi luokkaa 3,7 TWh, mikä on noin 7 % nykyisestä kotimaan liikenteen energiankäytöstä. Mikäli liikennekaasu olisi 100%:ta biokaasua, niin silloin voitaisiin saavuttaa yli 770 000 tCO2 päästövähennys vuodessa. Tämä olisi 15 prosenttia päästövähennystarpeesta, jos kotimaan liikenteen päästöt halutaan puolittaa vuoden 2005 tasosta (11 55 000 tCO2). Liikennebiokaasu tarjoaa kotimaisen, kestävän ja kustannustehokkaan päästöjenvähennyskeinon myös pitkälle ajanjaksolla. Biometaanilla on huomattavaa potentiaalia myös laivaliikenteen päästöjen vähentämisessä, mutta kansainvälinen laivaliikenne ei ole VTT:n tarkastelussa mukana. SBB:n arvion mukaan biokaasun tuotanto voisi olla 4 TWh vuonna 2030 ja biokaasun taloudellisteknillinen tuotantopotentiaali luokkaa 10 TWh.

SBB on samaa mieltä siitä, että kaasun käyttö tulee lisääntymään kaikissa ajoneuvoluokissa ja erityisen suurta kasvua on nähtävissä raskaissa ajoneuvoissa. Täten VTT:n tuoreet ennusteet raskaiden ajoneuvojen lukumääristä vaikuttavat oikeansuuntaisilta (noin 8000 raskasta ajoneuvoa).  Sen sijaan pidämme 25 000 kaasukäyttöisen henkilöauton ja noin tuhannen pakettiauton lukumääräennusteita hyvin varovaisina. SBB:n mielestä siinä on laitettu liikaa painoarvoa yhden ajoneuvovalmistajan tekemisiin. SBB näkee, että kaasukäyttöisillä henkilö- ja pakettiautoilla on edelleen tilausta tieliikenteen päästöjen vähentämisessä. Uskomme täten, että nykytoimilla ollaan edelleen 50 000 kaasukäyttöisen henkilöajoneuvon kasvu-uralla; mikäli EU-tason sääntely muuttuu, niin jopa yli 100 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa on mahdollista vuoteen 2030 mennessä. SBB uskoo vahvasti, että EU-ajoneuvolainsäädäntöä uudistetaan biokaasulle myönteiseksi osana komission green deal -ohjelman toimeenpanoa. Keskustelu poliittisella tasolla alkaa toden teolla arviolta kesällä 2021.

SBB:n arvioiden mukaan myös kaupunkibussien osalta ajoneuvojen lukumäärät ovat niin ikään hyvin varovaisia. Kiinnostus kaasubusseja kohtaan varmasti lisääntyy, kunhan puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kansallisessa toimeenpanossa pystytään ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja alueellisten biokaasuekosysteemien tarjoamat mahdollisuudet. Toimeenpano on vasta virkamies- ja asiantuntijavalmistelussa, ja asia siirtyy eduskuntakäsittelyyn aikaisintaan ensi syksynä.

 

Lisätiedot:

Anna Virolainen-Hynnä, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400-987 805, www.biokierto.fi

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, edustaa yrityksiä ja henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita biokaasusta, uusiutuvista kaasuista, kaasuautoilusta ja ravinnekierrosta. SBB jäsenistön osuus Suomen biokaasun tuotannosta on lähes 70 %, käytössä olevista liikennekaasun jakeluasemista 85 % sekä yli 50 % kierrätysravinnetuotannosta.

 

**    **    **   **   **

 

LISÄTIETOA AIHEESTA

Linkit LVM:n sivuille:

Tavoitteet

Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasosta, mistä on sovittu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016), keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (2017) sekä kesäkuun 2019 hallitusohjelmassa.

VTT ennustaa kasvua liikennesuoritteessa ja ajoneuvojen lukumäärissä

VTT:n perusennusteen mukaan liikennesuorite kasvaa Suomessa, mitä kasvattaa erityisesti henkilöliikennesuoritteen kasvu. Tavaraliikennesuoritteen kasvu on pienempää. Myös ajoneuvojen lukumäärät kasvavat, henkilöautojen lukumäärät kasvavat uusien ajoneuvojen lisääntymisen myötä. Muiden ajoneuvojen piirissä kasvu on suhteessa maltillisempaa.

VTT:n ennusteen mukaan henkilöautosegmentissä sähköautot ja ladattavat bensahybridit vievät markkinoita bensiini- ja dieselkäyttöisiltä ajoneuvoilta, mutta bensiini olisi kuitenkin edelleen suurin käyttövoimatyyppi vuonna 2030. Vuonna 2030 liikennekäytössä olevien henkilöajoneuvojen lukumääräksi on arvioitu kaikkiaan 2,9 miljoonaa ajoneuvoa, mikä jakautuisi käyttövoimittain seuraavasti: bensa 60%, diesel 10 %, täyssähkö 6%, ladattava bensiini-hybridi 6% ja kaasu 1 % sekä muut yhteensä alle prosentin. Kaasukäyttöisten henkilöautojen lukumäärien on arvoitu kasvavan vuoteen 2028 asti, minkä jälkeen kasvu taittuu. Vuonna 2030 kaasuautoja olisi noin 25 000.

Pakettiautojen osalta diesel (79,2 % uusista pakettiautoista) säilyisi edelleen yleisempänä käyttövoimana vuonna 2030, mutta sähköautojen (11 %) ja dieselhybridien (9%) lukumäärät kasvaisivat. Kaasukäyttöisten pakettiautojen lukumäärät näyttäisivät olevan tuhatkuntaluokkaa, mutta tarkempaa lukumäärä ei anneta ennusteessa. Pakettiautoja on Suomessa liikenteessä noin 325 000 ajoneuvoa.

Vuonna 2030 kaikkinensa noin 70 000 perävaunuttomasta kuorma-autosta käyttövoimat jakautuisivat seuraavasti: diesel 80 %, kaasu 10 %, ja sähkö 5 %. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien, joita on yhteensä noin 27 500, kohdalla käyttövoimat jakautuisivat seuraavasti: diesel 93,8 %, kaasu 5 %, ja sähkö 1 %.

Liikenteessä olevasta 12 500 linja-autosta ns. kaupunkibusseja on noin 2500 linja-autoa. Suurin osa linja-autoista on dieselkäyttöisiä. Kaasukäyttöisten linja-autojen lukumääräksi on arvioitu noin 200 ja sähkökäyttöisiä noin 800 vuoteen 2030 mennessä.

Ennusteet sisältävät epävarmuuksia

Perusennuste pohjautuu ennusteisiin tulevaisuuden liikennesuoritteista sekä autokannan kehityksestä. Päästömalli huomio tehdyt päätökset ja näköpiirissä olevat toimintaympäristön muutokset. Ennusteissa ei ole otettu huomioon sellaisia poliittisia ohjauskeinoja, investointeja tai muita toimenpiteitä, joista ei ole tehty päätöksiä ennustetta tehtäessä ennen maaliskuuta 2020.

Perusennuste pitää sisällään monenlaisia epävarmuustekijöitä, muun muassa koronaepidemian vaikutuksia on siinä hyvin vaikea huomioida. Eri käyttövoimien lisääntymiseen ja kuluttajien ja yritysten ostokäyttäytymisen ennustamiseen liittyy myös epävarmuuksia. Ennusteet voivat myös ohjata markkinoita, minkä vuoksi ennusteisiin on syytä suhtautua vakavasti. Kaasuajoneuvot eivät aikaisemminkaan ole loistaneet VTT:n ajoneuvomääräennusteissa, ja toteutuneet kaasuajoneuvomäärät ovat olleet huomattavasti ennustettuja määriä suurempia.

Scroll to Top