Tiedote: Biokaasu ja kierrätysravinteet vahvasti mukana Euroopan komission Pellolta pöytään -strategiassa, joka osallistaa koko ruokaketjun päästötalkoisiin

Julkaisuvapaa heti

Euroopan komission Green Deal -ohjelman mukaisesti komissio julkaisi 20.5.2020 Pellolta pöytään strategian (englanniksi The Farm to Fork Strategy), jolla pyritään vahvistamaan alkutuotannon pyrkimyksiä torjua ilmastomuutosta, suojella ympäristöä ja suojella biologista monimuotoisuutta.

Vaikka EU:ssa on jo otettu askelia kestäviin elintarvikejärjestelmiin monilla osa-alueilla, niin ruokajärjestelmät ovat edelleen yksi ilmasto-ja ympäristövaikutusten keskeisistä aiheuttajista. EU:n tavoitteena on vähentää EU:n ruokaketjun ympäristö- ja ilmastojalanjälkeä, parantaa sopeutumiskykyä, varmistaa elintarviketurva ilmastonmuutoksesta ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisestä huolimatta, ja johtaa globaaliin siirtymiseen kilpailukykyiseen kestävään ruokaketjuun pellolta pöytään sekä hyödyntää uusia mahdollisuuksia (digi, tekno, viljelykäytänteet, liiketoimintamallit).

Strategia kattaa koko ruokaketjun kattaen kestävän elintarviketuotannon varmistamisen, elintarviketurvan varmistaminen, toimet elintarvikkeiden jalostukselle, myynnille ja jakelulle, ruoan terveellisyys ja toimet ruokahävikin ja jätteiden vähentämiseksi. Strategiassa kuvataan haasteet näiden osa-alueiden osalta ja esitetään toimenpiteitä niiden korjaamiseksi. Ratkaisu on huolehtia koko elintarvikeketjusta eli pellolta pöytään. Biokaasu ja orgaaniset lannoitteet ovat kattavasti nostettu ratkaisujen joukkoon.

Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio lanseeraa uusia aloitteita, toimeenpanee nykyistä lainsäädäntöä sekä tarjoaa taloudellista ja neuvollista tukea muutokseen. Useat toimet ovat nimenomaan jäsenmaatasoisia. CAP27 on vahvasti linkittyneenä strategiassa. Haarukkastrategia sisältää paljon toimenpiteitä. Seuraavassa osioon SBB on poiminut biokierron kannalta keskeisimmät asia ja toimenpiteet.

Pellolta pöydälle -strategiassa olevat asiakokonaisuudet, jotka koskevat biokaasua ja kierrätysravinteita (kts. nämä on kuvattu tarkemmin taustatiedot osioissa):

  • Säädösehdotus kestävästä ruokajärjestelmästä 2024 mennessä;
  • Hiiliviljelyn ja muut uudet liiketoiminta- ja viljelyratkaisut;
  • Kiertotalous- ja energiatehokkuustoimet;
  • Ravinnepäästöjen hallinta ja hillintä;
  • Maatalouden rahoituskehys ja erilaiset tukimuodot biokaasun ja kierrätysravinteiden osalta;
  • Ruokahävikin ja jätteiden synnyn ehkäisy; sekä
  • Luomutuotantoa koskevat toimet.

SBB:n mielestä Pellolta pöytään -strategiassa on paljon hyviä elementtejä. Myös suomalaiselle ruokaketjulle, joka on kestävyydeltään, korkealaatuisuudeltaan ja ruokaturvallisuudeltaan maailman huippua, strategia tarjoaa uusia työkaluja. Elinkaariarviointi ja ympäristöjalanjälkimenetelmä tarjoavat hyvät työkalut mitata ja arvioida koko ruokaketjun suorituskykyä ja viestiä tuloksista tehokkaasti.

SBB:n arviot ja toimenpide-ehdotukset
Ruokaketjun toimijat

Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden orgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen biokaasukäsittely, biokaasun hyödyntäminen teollisuudessa ja kuljetuksissa sekä kierrätysravinteiden käyttö alkutuotannossa tarjoavat kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja ruokaketjulle. Komissio peräänkuuluttaa Pellolta pöytään -strategiassaan toimia elintarvikealan yrityksiltä. Jos toimenpiteet eivät ole riittäviä, niin käyttöön otetaan lakisääteiset toimet. Suomessa yritykset voisivat nopeasti ja kustannustehokkaasti siirtyä käyttämään biokaasua raskaissa ajoneuvoissaan ja teollisissa prosesseissaan. Suomessa on jo muutamia edelläkävijöitä ruokasektorilla, mutta laajempi käyttö ja suurempi joukko yrityksistä odottaa vielä ratkaisuaan.

Jatkotoimet: SBB pitää tärkeänä, että päivitettävässä ilmasto- ja energiapolitiikassa löydettäisiin kannusteet siirtymän nopeuttamiseksi. Yksi keskeinen ratkaisu liikennebiokaasun edistämiseksi on löytää keinot, kuten ravinnekiertokorvauksen käyttöönotto, biokaasun tuotantokustannusten alentamiseksi. SBB odottaa myös näyttöjä hallitusohjelmassa sovittujen toimenpiteiden toteuttamisesta; toimeenpanon osalta erityisesti liikennebiokaasun jakeluvelvoitteen ja ravinnekiertokorvauksen toimeenpanot huolestuttavat biokaasusektoria. Hallitusohjelman mukaan ravinnekiertokorvauksen pitäisi olla käytössä 2021 alussa ja investointituki kierrätysravinteiden tuottamiseksi jo vuonna 2020, joiden osalta ei ole vielä kerrottu mitään sidosryhmille. Uutena toimenpiteenä esitämme raskaiden biokaasua kuluttavien ajoneuvojen hankintatuen käyttöönottoa, jopa jo valtion neljännen talousarvioesityksen yhteydessä.

Elinkaaritarkastelu on tärkeää

Pellolta pöytään -strategiassa elinkaariajattelu on vahvasti läsnä. Kun tarkastelu kattaa koko tuotteen elinkaaren, niin silloin biokierron tarjoamat hyödyt voidaan osoittaa. Kokonaistarkastelu on erityisen tärkeää biopohjaisille tuotteille, joiden vahvuus on nimenomaan kokonaispäästöjen hallinnassa ja hiilineutraalisuudessa, joka tulee siitä, että biopohjaiset tuotteet eivät lisää pysyvästi ilmakehän hiilidioksidin määrää. Jos tarkastelu rajataan vain yhteen elinkaaren vaiheeseen, niin silloin osa kokonaishyödyistä jää myös tarkastelun ulkopuolelle. Vajavainen tarkastelu vaikeuttaa kokonaishyötyjen havaitsemista, todentamista, jakamista ja hyödyntämistä.

Elinkaaritarkastelu on tarkin tapa arvioida päästöjä ja löytää kokonaisuuden kannalta tehokkaimmat päästövähennystoimet. Ilman elinkaariarviointia on riski, että vähennettäessä päästöjä yhdessä asiassa, niin lisätään päästöjä toisaalla. Onnistunut elinkaaritarkastelu edellyttää ajan tasalla olevaa ja riittävän tarkkaa dataa tarkastelun kohteena olevasta asiasta. Datapuutteet ovat vielä hyvin yleisiä. Datapuutteista johtuen laskenta on työlästä ja kallista eikä eri toimijoiden tekemiä laskelmia voi vertailla keskenään.

Jatkotoimet: SBB suosittelee, että lainsäädännön kehitystyössä otettaisiin määrätietoisia askelia tuotteen koko elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioimiseksi, ensimmäisessä vaiheessa kehitetään vaadittavaa tieto- ja datapohjaa elinkaariarviontien tekemiseksi ja toisessa vaiheessa vuoteen 2030 mennessä otettaisiin käyttöön elinkaaripohjaiset tarkastelut ja työkalut (tarvittaessa myös lakisääteiset velvoitteet, jos niiden käyttöönotolle on perusteita) käyttöön keskeisissä tuoteluokissa kuten ruuassa ja ajoneuvoissa.

Laskentasäännöt ja päästökertoimet tulisi kiireesti kehittää

Maatalouspohjaisten biokaasun ja kierrätyslannoitteiden ilmastovaikutuksia ei nyt pystytä kattavasti arvioimaan, sillä erilaisille lannoille ja lantaketjuille ei ole päästökertoimia olemassa. Tähän tarvittaisiin kipeästi käytännön tutkimushankkeita. Hiilen varastoitumisen osalta tilanne on sama, eli kovaa käytännön tutkimusta tarvitaan vielä paljon ennen kuin kertoimet erilaisille maaperille ja ilmasto-olosuhteille voidaan määrittää luotettavasti. Laskennassa ei täten voida ottaa täysipainoisesti huomioon sitä, että lannan käsittely biokaasulaitoksella vähentää lannan varastoinnin aikaisia metaanipäästöjä (ns. avoided emission). Biokaasu ja kierrätyslannoitteet ovat tyypillisiä esimerkkejä tuotteista, joiden elinkariarviointi on erityisen hankalaa ja monimutkaista. Hankaluuksia ovat esimerkiksi, miten eri toimintojen päästöt tulee allokoida loppu- ja sivutuotteiden kesken, miten huomioidaan vältetyt päästöt ja miten arvioidaan ympäristöhyödyt niiden korvatessa fossiilisia polttoaineita ja muita uusiutumattomia panoksia.

Jatkotoimet: Biokaasun päästövaikutusten arvioinnin tarkentamiseksi ja vertailemiseksi tulisi kiireesti tukea laajamittaisesti tutkimusta laskentasääntöjen ja päästökertoimien määrittelemiseksi erilaisille lantaketjuille ja maaperän hiilen varastoitumisen todentamiseksi.

Kiertotaloudesta ja hiilenkierrosta uusia mahdollisuuksia alkutuotantoon

Biokaasu ja kierrätysravinteet ovat niin vahvasti mukana uudessa Pellolta pöytään -strategiassa.

Komissio nostaa hiiliviljelyn esille hyvänä esimerkkinä toimintatavoista, joissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset päästöt. Hiiliviljely on win-win-ratkaisu, joka tarjoaa uuden liiketoimintamahdollisuuden maanviljelijälle/maatalousyrittäjille/alkutuotannolle ja vahvistaa eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Biokierto on usealla eri tavalla integroitunut hiiliviljelyyn. Hiiliviljelyssä korostuu viljelysmaan kasvukunto. Orgaaniset lannoitteet lisäävät maaperän orgaanisen aineksen määrää ja sitä kautta vaikuttavat positiivisesti maan kasvukuntoon. Kierrätyslannoitteet korvaavat mineraalista ja fossiilista alkuperää olevia lannoitteita, mistä syntyy päästövähennyksiä. Biokaasulaitoskäsittelyssä voidaan yhdistää uusiutuvan energian ja kierrätysravinteiden tuotannot.

Jatkotoimet: SBB pitää tärkeänä, että biokaasu, kierrätysravinteet ja hiiliviljely huomioidaan kattavasti Suomen kansallisessa CAP-strategiasuunnitelmassa. Näin voidaan luoda vähintään seitsemän vuoden askelmerkit toimialan kehittämiseksi. SBB kehottaa Suomea omalta osaltaan varmistamaan, että näin tehdään myös muissa EU-maissa. SBB ehdottaa myös, luomulannoitteiden käsitettä tarkennetaan siten, ettei säädöksiä tulkita lähes joka kerta tapauskohtaisesti. Tähän mallia voisi hakea esimerkiksi Ruotsin luomusäännöksistä, kuten SPCR120 ja KRAV. SBB haluaa muistuttaa, ettei energiatehokkuustoimia tulisi tarkastella toisistaan liian erillisinä kokonaisuuksina. Biokierron kokonaisympäristö- ja kustannushyödyt muodostuvat sekä energian että ravinteiden kierrosta. SBB pitää tärkeänä, että hiiliviljelyssä tarkastelu on kokonaispäästöissä myös jatkossa. 

 

Lisätiedot: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 0400 987 805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

 

Taustatietoa (tiivistelmä biokierron kannalta keskeisistä osioista)

Säädösehdotus kestävästä ruokajärjestelmästä 2024 mennessä

Komissio antaa vuoden 2023 loppuun mennessä säädösehdotuksen Kestävän ruokajärjestelmän perusteista, joissa tullaan antamaan yhteiset määritelmät, periaatteet ja vaatimukset kestävälle ruokajärjestelmälle ja elintarvikkeille ympäristösuorituskykyyn liittyvän sertifiointi- ja merkintäjärjestelmän kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.

Hiiliviljelyn ja muiden uusien liiketoiminta- ja viljelyratkaisujen edistäminen

Kestävän ruoantuotannon varmistamiseksi strategia korostaa, että kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden osallistumista tarvitaan ja uudet tekno-, digi-, liiketoiminta- ja viljelyratkaisut tulee ottaa nopeasti käyttöön. Tämä vaatii sekä henkisiä että taloudellisia investointeja. Uusista toimintamalleista annetaan esimerkiksi maatalouden ja metsätalouden hiilensitomisen tuomat mahdollisuudet.

Hiiliviljelyä tulisi komission mukaan edistää joko EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kautta tai muiden julkisten tai yksityisten aloitteiden (hiilimarkkinat) kautta. EU:n ilmastopaketin mukaisesti Komissio edistää hiiliviljelyä myös uudella Hiiliviljelyaloitteella sekä kehittää sääntelyä päästöjen laskenta-, seuranta- ja todentamissääntöjen osalta.

Kiertotaloudesta uusia mahdollisuuksia maataloudelle ja maatalousyrittäjille

Komission tiedonannossa kerrotaan, että kiertotalouden tuomat mahdollisuudet ovat edelleen suurelta osin hyödyntämättä maataloudessa. Komission mukaan investoinnit biolannoitteita, proteiinirehuja, bioenergiaa ja biokemikaaleja tuottaviin edistyksellisiin biojalostamoihin tukevat erinomaisesti EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja synnyttäisivät työpaikkoja alkutuotantoon. Päästöjen vähentämiseksi myös maatalousyrittäjien kannattaisi investoida biokaasulaitoksiin, joissa voitaisiin käsitellä lantaa ja muita maatalouden sivuvirtoja sekä soveltuvissa määrin myös muita orgaanisia jätteitä ja sivuvirtoja. Ratkaisuksi komissio esittää, että kiertotalous- ja energiatehokkuusinvestoinnit tulisi asettaa etusijalle tulevissa CAP-kansallisissa suunnitelmissa. Komissio tulee osana puhtaan energian edistämisen ohjelmaa edistämää maatalouden ja elintarvikealan hiilineutraalisuustoimia ja muiden energiatehokkuusratkaisujen markkinoille saattamista, kunhan nämä investoinnit tehdään kestävällä tavalla ja vaarantamatta elintarviketurvaa tai biologista monimuotoisuutta.

Ravinnepäästöjen hallinta ja hillintä

Strategiapaperin mukaan lannoitteiden liiallinen ja epäoptimaalinen käyttö pilaa ilmaa, maaperää, vesistöjä ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Ravinteita pitäisi pystyä hallitsemaan paremmin läpi niiden koko elinkaaren.

Ratkaisuiksi komissio tarjoilee muun muassa ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täysimittaista toimeenpanoa, identifioimalla jäsenmaiden kanssa ravinteiden päästövähennystarpeita tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä hallitsemalla paremmin ravinteita koko elinkaaren ajalta. Komissio kehittää yhdessä jäsenmaiden kanssa ravinteiden hallintasuunnitelman (integrated nutrient management action plan).

Komissio aikoo myös työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kestävien maatalouskäytäntöjen levittämiseksi, erityisesti liittyen intensiivisiin karjankasvatusalueisiin ja orgaanisen jätteen kierrättämiseksi kestäviksi lannoitteiksi. Tämä toteutetaan kansalliseen CAP-suunnitelmalla, johon sisällytetään toimenpiteitä kuten maatilojen ravinnehallintatyökalun käytön edistäminen ja investointipanostukset.

CAP muodostaa pääpuitteet maatalouden päästöjen vähentämiseksi

Keskeinen työkalu koko ruokaketjun kestävyyden parantamiseksi on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, jonka tulee olla green deal -tavoitteiden mukainen. Komission ehdotus uudeksi EU:n maatalouspolitiikaksi (CAP27) antaa ilmasto- ja ympäristöasioille enemmän painoarvoa, mutta sopimuksen lopullinen sisältö muotoutuu kuitenkin vasta kansallisesti ja EU-tasolla käytävissä neuvotteluprosessissa. Neuvotteluita käydään parhaillaan.

Pellolta pöytään strategiassa linjataan, että ympäristöohjelmat (englanniksi eco-schemes) tulevat olemaan keskeisin työkalu kestävien käytäntöjen käyttöönotossa. Ympäristöohjelmien toimeenpano jäsenmaissa tulee varmistaa, mitä Komissio tulee tukemaan vähimmäisrahoitusbudjetin käyttöönotolla. Ennen kuin jäsenmaat toimittavat komissiolle luonnokset kansallisista CAP-strategisista suunnitelmista, tulee komissio antamaan jokaiselle jäsenvaltiolle yhdeksän suositusta, jotka liittyvät kiinteästi Green dealin, haarukkastrategian ja biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Suositusten pohjalta jäsenmaita pyydetään asettamaan omia kansallisia lukuja, ja kansallisissa suunnitelmissaan määrittämään toimienpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Elintarvikealan yrityksille ekotehokkuutta ensin vapaaehtoisin toimin

Komissio pyytää elintarvikealan yrityksiä ja organisaatioita sitoutumaan konkreettisiin toimiin terveyden ja kestävyyden edistämiseksi, muun muassa huomioimalla tuotesuunnittelussaan paremmin ruuan terveellisyyden ja kestävyyden sekä parantamalla ympäristösuorituskykyään ja energiatehokkuuttaan. Komissio seuraa vapaaehtoisten toimenpiteiden toteutumista ja harkitsee lainsäädäntötoimia, jos edistyminen ei ole riittävää. Komissio valmistelee myös aloitetta, jossa esitetään muun muassa vaatimuksia kestävyysasioiden integroimisesta tiiviimmin osaksi elintarvikealan yritysten hallintoa ja strategiaa.

Vähemmän ruokahävikkiä ja jätteitä laajalla skaalalla

Komissio integroi ruokahävikin ja jätteen synnyn estämiseksi tähtääviä toimia eri EU-politiikkaosa-alueisiin. Toimenpiteitä on luvassa muun muassa ”parasta ennen päiväys” -merkintöjen osalta, ruokahävikin määrän selvittämistä elintarviketuotannossa ja keinoja hävikin pienentämiseksi. EU-tason koordinoinnin toivotaan vahvistavan kansallisia toimia.

Luomutuotantoa tuetaan

Luomutuotantoa tullaan edistämään kansallisten strategiasuunnitelmien (mm. eco-schemes, investoinnit, neuvonta), minkä lisäksi komissio aikoo laatia luonnonmukaisen maatalouden toimintasuunnitelman. Tämä auttaa jäsenvaltioita edistämään luonnonmukaisten tuotteiden tarjontaa ja kysyntää. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 25 prosenttia EU: n maatalousmaasta on luomuviljelyä, ja luomuvesiviljelylle huomattavaa kasvua.

Scroll to Top