Kirjoittaja: Juha Pirkkamaa T:mi Taitosuuli, joka on ravinnekierrätyksen parissa toimiva konsulttiyrittäjä, joka on aiemmin toiminut myös Laatulannoite-järjestelmän kehittäjänä.
Maamme hallitus, nykyisen lisäksi oikeastaan jo pari edellistäkin, on sitoutunut Itämerisitoumuksella vuodesta 2010 lähtien edistämään ravinteiden kierrätystä (Työryhmämuistio 2011). Ympäristöministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön, Valtiovarainministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön ja Business Finlandin toimesta laaditun vision mukaan vuonna 2030 ravinteiden kierrätyksessä on tapahtunut läpimurto (Ympäristöministeriö ym. 2019). Visiossa erilaisten biomassojen ravinteet hyödynnetään tehokkaasti ja ohjauskeinot edistävät ravinteiden kierrätystä samalla kun ravinteiden päästöjä vesistöihin ja ilmaan vähennetään. Myös uutta liiketoimintaa kehitetään ravinteiden kierrätyksen ympärille (Ympäristöministeriö 2015a). Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa (2019–2030) asetettiin puolestaan joukko toimenpiteitä, joilla kyseisen vision tavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä (Ympäristöministeriö ym. 2019). Jotta ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästään, tulee lainsäädännön tukea jätepohjaisten ravinteiden käyttöä. Tämä myös edellyttää, että jätepohjaisten materiaalien käytön turvallisuus varmistetaan ja niiden sisältämät ravinteet jalostetaan puhtaiksi ja turvallisiksi lopputuotteiksi.
Ravinnekierrätyksen tarpeellisuus on siis päättäjien taholla tiedostettu ja valmiutta myös viedä tavoitteita käytäntöön on. Kierrätyslannoitevalmisteille on myös tutkimuksella osoitettu hyvin selkeä tarve ja mahdollisuus, sillä Suomessa syntyy vuosittain noin 21 miljoonaa tonnia ravinnerikkaita biomassoja, joiden hyödyntämisen tehostamiselle on vielä paljon potentiaalia (Marttinen ym., 2017). Biomassojen sisältämällä fosforilla on mahdollisuus kattaa lähes kaikki peltoviljelyn tarvitsema fosfori ja suuri osa tarvittavasta typestä. Siksi toimenpiteet ravinteiden kierrättämisen lisäämiseen ja kierrätysravinteiden jalostusasteen nostamiseen tulee nähdä ensiarvoisen tärkeinä.
Nykyaikainen yhteiskunta poikkeaa vanhasta agraariyhteiskunnasta toimijoiden keskinäisten monimutkaisten sidosten ja kaiken toiminnan turvallisuutta säätelevän moninaisen säädöstön takia. Myös vaihdanta ja tuotannon erikoistuminen on edennyt pitkälle. Siten ei ole useinkaan löydettävissä yksinkertaisia ja nopeita ratkaisuja kierrätyslannoitevalmisteiden ja niiden tuotantoon vahvasti symbioosissa olevan uusiutuvan energian eli biokaasun käytön lisäämiseen. Alan etujärjestölle, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:lle (SBB), tässä kompleksissa selviytyminen on jokapäiväistä työtä.
Kierrätyslannoitevalmisteiden parissa toimii hyvin monipuolinen joukko: jätehuoltoyhtiöt, biokaasu- ja kompostilaitokset, viranomaiset, tutkimus ja neuvonta, sekä loppukäyttäjät eli viljelijät ja viherrakentajat. Varsinkin viljelijät tulee merkittävimpänä käyttäjäryhmänä saada tärkeän asian puolelle, jotta kierrätyslannoitevalmisteiden käytön lisääminen etenee ripeästi. Siksi vision toteuttamiseen tarpeellisissa toimenpiteissä tulee kiinnittää huomiota tuon kohderyhmän tarpeisiin.
Kaksi vuotta sitten haastattelin eräässä selvityksessä joukkoa viljelijöitä kierrätyslannoitevalmisteiden käyttökelpoisuudesta. Lähes kaikki heistä nostivat tärkeimmäksi asiaksi valmisteiden maanparannusvaikutuksen. Heillä oli jonkin verran kokemusta komposti- ja mädätepohjaisten, vielä varsin matalajalosteisten tuotteiden käytöstä. Tuotteiden, joiden ravinnepitoisuudet ovat kemiallisiin lannoitteisiin verrattuna alhaiset. Maanparannusaineen lisääminen maahan ylläpitää ja parantaa maan fysikaalisia ominaisuuksia (esim. vedenpidätyskyky ja rakenne) sekä lisää olennaisen tärkeää maan mikrobiologista toimintaa. Eli parantaa maan kuntoa. Kun tarkastellaan varsinaisia kierrätyslannoitteita, siis joiden ravinnepitoisuudet ovat korkeampia, arvostavat viljelijät tuotteita, jotka voidaan levittää peltoon samoilla koneilla kuin tavanomaiset seoslannoitteetkin.
Ravinnekierrätysvision toteuttaminen tarjoaa mahdollisuuksia ja voitettavia haasteita koko tuotteiden parissa askaroivalle toimijaketjulle. Lantaa tuottavat kotieläintilat sijaitsevat osin eri seuduilla kuin viljatilat, samoin maanparannuskuitua tuottava metsäteollisuus. Logistisia haasteita on, mutta määrätietoisen kehitystyön avulla ne on paljolti voitettavissa. Kehitystyön yhtenä olennaisena osapuolena toimivat kierrätyslannoitevalmisteita tuottavat yritykset. Niiden tuotekehitystyö on tärkeää, samoin heidän yhteistyönsä tutkimuksen, varsinkin Luonnonvarakeskuksen kanssa, jotta tutkimuksilla todetut ominaisuudet ja ennen kaikkea valmisteiden tuotantovaikutukset saadaan loppukäyttäjien tietoon. Tuotantohyödykkeen hintaa tärkeämpi on aina sillä saatava tuotantovaikutus. Tutkimustulosten ohella hyvänä apuna tuotteiden menekinedistämisessä on myös SBB:n yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa kaksi vuotta sitten lanseeraama kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekohtainen laatujärjestelmä – Laatulannoite. Järjestelmän laatuvaatimukset tuotteille ovat tiukemmat kuin viranomaisvaatimukset, joten Laatulannoite-sertifikaatin saavuttaneet tuotteet edustavat alansa huipputasoa.
