Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/4987/2022
Poimintoja SBB:n lausunnosta:
- SBB pitää tärkeänä, että Euroopan komission valtiontukisääntely toimii sujuvasti. Suomen on oltava aktiivinen, kun EU-tasolla sääntöjä päivitetään. SBB pitää tärkeänä, että eri ohjauskeinon yhteensovittamista selkeytetään, jotta ohjauskeinovalikoima toimii suunnitellusti.
- SBB pitää perusteltuna sitä, että uusiutuvan energian tuotanto on tuettavien hankkeiden joukossa. Asialla on selkeä linkki energiaomavaisuuteen ja CO2-päästöjen vähentämiseen. Energiatuki on keskeisimpiä ohjauskeinoja uusiutuvan energian tuotannon ja tätä kautta käytön lisäämiseksi Suomessa.
- SBB ei kannata sitä, että polttoon perustuvat lämmöntuotantohankkeet jätetään kategorisesti energiatuen ulkopuolelle (momentti 5), vaan tarkastelussa olisi syytä katsoa kokonaisympäristövaikutuksia ja tuen tarvetta investoinnin kannattavuuden näkökulmasta (esimerkiksi maakaasun korvaaminen biokaasulla elintarviketeollisuudessa).
- SBB pitää tärkeänä, että erilaisille biokaasuinvestoinneille on haettavissa energiatukea myös jatkossa. Myös biokaasuhankkeet voivat olla uuden teknologian hankkeita. Myös muille kuin ns. uuden teknologian biokaasun investointihankkeille tulisi voida saada investointitukea myös jatkossa. Näissä tukitaso voi olla alhaisempi, jos tuen antaja arvioi hankkeen käynnistyvän sillä tukitasolla.
- SBB pitää ylipäätänsä tärkeänä, että energiatuet ohjataan tosielämässä toimiviin ratkaisuihin ja toteutuskelpoisiin hankeisiin. Suomen energiajärjestelmän tekeminen hiilineutraaliksi ei voi nojata liikaa uusiin teknologioihin, vaan tulee laittaa riittävästi paukkuja myös toimiviin, luotettaviin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. SBB esittää kehitysesityksenä, että hakuvaiheessa tulisi myös osoittaa, että uusi teknologia on toimiva Suomen olosuhteissa. Olisi myös varmistettava, että uudet tekniikat tulee oikeasti ottaa käyttöön jo investointivaiheessa.
- Vähähiilisyys- ja kiertotalousinvestointien tukemiseksi tulisi tehdä päätös vuoteen 2030 asti, millä voitaisiin vähentää laitosinvestointien poliittista riskiä ja lisätä yksityisen rahoittajien kiinnostusta. Tämä nopeuttaisi investointipäätösten syntymistä. Ruotsissa on esitetty biokaasulaitosinvestointien tukemista 2040 asti (ei ainoastaan uuden teknologian hankkeet). Myös Suomessa biokaasulaitosinvestoinnit tarvitsevat investointitukia 2020-luvulla.