VN/10692/2026
Poimintoja SBB:n lausunnosta
SBB pitää tärkeänä, että fosforiasetuksen muutoksella tavoitellaan ravinteiden käytön tehostamista, ravinteiden nykyistä parempaa kohdentumista sekä Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämistä. Lanta on arvokas ravinne- ja orgaanisen aineksen lähde, ja sen käyttöä tulee ohjata kasvien tarpeen mukaiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen.
SBB ei pidä lantapoikkeuksen pysyvää jatkamista ravinnekierron tai vesiensuojelun näkökulmasta tavoitteellisena pitkän aikavälin ratkaisuna. Lannan ravinteiden käyttöä tulee kehittää suuntaan, jossa ravinteita jalostetaan ja kohdennetaan nykyistä paremmin niille alueille ja pelloille, joilla ravinteille on kasvinravitsemuksellinen tarve.
SBB katsoo, että asetusehdotuksen alueellinen rajaus on luonteeltaan kompromissi. Se ei yksin ratkaise lannan ravinteiden alueellista keskittymistä tai ravinnekierron rakenteellisia esteitä. Ravinteiden jalostamista ja alueellista kohdentamista tulee edistää valtakunnallisesti, ei ainoastaan Saaristomeren valuma-alueella.
SBB tunnistaa, että lantapoikkeuksen rajaaminen tai siitä luopuminen aiheuttaa kotieläintiloille käytännön vaikutuksia ja kustannuksia. Sääntelyn tulee ohjata ravinteita tehokkaampaan käyttöön, mutta samalla on varmistettava, että kotieläintiloille ja ravinteita käsitteleville toimijoille on tarjolla toimivia, ennakoitavia ja taloudellisesti mahdollisia ratkaisuja lannan ravinteiden käsittelyyn, siirtämiseen ja hyödyntämiseen.
SBB nostaa lausunnossaan esiin, että lannan biokaasutukseen ja mädätepohjaisiin lannoitevalmisteisiin liittyvät sääntelyrajapinnat on selkeytettävä. Lannoitelainsäädännön, jätelainsäädännön ja ympäristönsuojelulainsäädännön rajapintojen tulee olla selkeitä ja ennakoitavia, jotta lannan ravinteiden kierrätys ei pysähdy hallinnollisiin epäselvyyksiin.
Lyhyellä aikavälillä SBB esittää siirtymäkauden toimintamallia ja hallinnon yhteistä ohjeistusta siitä, miten lannasta ja mädätteestä valmistettujen kansallisen lannoitelainsäädännön mukaisten kierrätyslannoitteiden sääntelyasemaa arvioidaan. Pitkällä aikavälillä tarvitaan kansalliset EEJ-kriteerit kierrätyslannoitteille.
SBB korostaa myös, että ravinnekierron tukia tulee jatkaa ja ohjauskeinoja kehittää. Ravinnekiertotuki sekä muut investointi-, TKI- ja käyttöönottoa tukevat rahoitusinstrumentit ovat keskeisiä kierrätysravinteiden markkinan kehittymiseksi. Maatalouden ravinnekiertoa tulee edistää myös tulevalla CAP-kaudella siten, että ympäristökorvaukset, investointituet ja muut maatalouden ohjauskeinot tukevat lannan käsittelyä, ravinteiden kierrätystä, kierrätyslannoitteiden käyttöä ja ravinteiden nykyistä parempaa alueellista kohdentamista.
Lisätiedot: Olivia Korkeela, Ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, olivia.korkeela@biokierto.fi