Kokonaiskestävyys edellyttää orgaanisen aineksen ja ravinteiden kiertojen huomioimista

Kuva: Suvi Voutilainen, Avena Design

Blogitekstin kirjoittaja on Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry 

Viime aikoina mediassa on puhuttu paljon ns. hiiliviljelystä. Kokonaiskestävyyden varmistamiseksi olisi tärkeää ottaa keskusteluun ja päätöksentekoon vahvemmin mukaan orgaanisen aineksen (ml. hiilen) ja ravinteiden kierrot. Nyt tulee pohtia, miten tämä tehdään.

Ranska esitteli vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa 4/1000-aloitteen hiilen varastoimiseksi peltomaahan. Aloitteessa todettiin, että laskelmien mukaan neljän promillen (4 ‰) vuosittainen hiilen lisäys peltomaahan vähentäisi merkittävästi ihmistoiminnan tuottamaa CO2 määrää ilmakehässä. Suomi on sitoutunut aloitteeseen, ja maaperän merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on mukana myös hallitusohjelmassa. Lisätutkimusta sekä kokemuksia kuitenkin tarvitaan, jotta hiiltä varastoivat toimenpiteet pystytään sisällyttämään  osaksi EU:n ilmasto- ja maatalouspolitiikkaa.

Vuodesta 2015 alkaen Suomessa ja EU-tasolla on ollut käynnissä useita tutkimushankkeita hiilen varastoitumisen edistämiseksi. Hiiliviljelyn uskotaan olevan muun muassa hyvä mahdollisuus osallistaa maataloussektoria CO2-päästöjen vähennystalkoisiin, lisätä eri sektoreiden (päästökauppa- ja taakanajakosektorit) välistä yhteistyötä sekä luoda maataloustoimijoille uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi hiilipörssi- ja hiilikompensaatiomekanismien kautta.

 

Tarvitaan järkevämpiä viljelykäytäntöjä

Myös tehokas viljely voi olla maaperän kasvukunnon säilyttävää ja parantavaa. Viljelyn tulee olla tehokasta, ettei peltomaata tarvitse tarpeettomasti raivata lisää ruoantuotannon tarpeisiin. Vääränlaiset viljelykäytännöt ovat johtaneet monipaikoin viljelysmaan kasvukunnon heikkenemiseen eri puolilla maailmaa. Trendinä on usein ollut mineraalipohjaisten lannoitteiden käytön lisääminen.

Usein lannoitteet ovat ”tuontitavaraa”, vaikka monin paikoin alueella voitaisiin hyödyntää laajemmin myös paikallisia ravinneresursseja. Oikein toteutettuna orgaanisten materiaalien sisältämien ravinteiden tehokas kierrätys parantaisi ravinneomavaraisuutta, loisi toimeentuloa paikalliselle tasolle sekä vähentäisi ravinnevalumia vesistöihin. Miksei ravinteiden kierrätys ole edistynyt?

Orgaanisen aineksen määrä korreloi pääsääntöisesti positiivisesti viljelysmaan kasvukunnon ja tuottavuuden, hiilen sidonnan sekä maaperän ravinnetasapainon ylläpitämisen kanssa.

Fokus lisäisen hiilen määrään ja orgaaniseen ainekseen

Hiilensidonnan kannalta keskeisintä on tarkastella nimenomaan maaperän lisäisen hiilen määrää, eli sitä määrää hiiltä, joka tosiasiallisesti pysyy maaperässä tietyn aikaa ja nostaa maaperän hiilipitoisuutta. Maaperän hiilen määrään voidaan vaikuttaa erityisesti erilaisilla viljelykäytänteillä, joiden tavoitteena on orgaanisen aineksen määrän lisääminen viljelysmaassa.

Orgaanisen aineksen määrä korreloi pääsääntöisesti positiivisesti viljelysmaan kasvukunnon ja tuottavuuden, hiilen sidonnan sekä maaperän ravinnetasapainon ylläpitämisen kanssa. Orgaanisen aineksen määrää voidaan lisätä käyttämällä lantaa tai orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita. Nimensä mukaisesti organiset lannoitevalmisteet sisältävät hiiltä ja on olennaista lisätä niiden käyttöä. Orgaanisten lannoitevalmisteiden ja maaparannusaineiden käyttötavoissa on usein eroa mineraalipohjaisten lannoitteiden verrattuna, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita käytön lisäämiseen.

Orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita sekä viherrakennusratkaisuja valmistetaan pääsääntöisesti kierrätyspohjaisista aineksista. Laitosmainen käsittely mahdollistaa myös kierrätysravinteiden kustannustehokkaamman kuljettamisen sinne, missä niitä tarvitaan. Ravinteiden tulisi olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ravinteiden kierrätyksen kannalta keskeisintä on optimoida alueelliset ravinneresurssit mahdollisimman ympäristö- ja kustannustehokkaasti ja vähentää näin lannoitteiden CO2-päästöjä. Kierrätyslannoitteilla voidaan korvata mineraalipohjaisia lannoitteita, joiden valmistaminen kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa paljon CO2-päästöjä.

 

 

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen perustama valtakunnallinen yhdistys.

Scroll to Top