Kirjallinen lausunto: VNS 4/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035

VNS 4/2022 vp: Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035

Poimintoja SBB:n lausunnosta:

  • Ilmastopapereiden osalta keskeisessä roolissa on toimenpiteiden toteuttaminen ja toimenpiteiden seuranta.
  • Biokaasuohjelma tulisikin päivittää ja ulottaa se vähintään vuoteen 2030 asti. Koordinoinnin ja toimeenpanon parantamiseksi olisi tärkeä myös, että biokaasuasioita käsittelemään perustetaan säännöllisesti yli hallituskausien kokoontuvat työryhmä, joka koostuu YM:n, MMM:n, TEM:n, LVM:n ja VM:n korkeista virkamiehistä. Työryhmän koordinoinnista voisi vastata valtioneuvoston kanslia.
  • Biokaasun edistämistä tulee jatkaa myös tulevina vuosina. Seuraavina vuosina tullaan toimeenpanemaan lukuisia komission 55-valmiuspaketin säädösesityksiä, joista osa koskee biokaasua suoraan ja osa välillisesti. Nyt biokaasua koskevat päätöksenteko on hajautunut eri ministeriöihin (TEM, MMM, YM, VM, LVM).
  • Arviomme mukaan toimia ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi voitaisiin edelleen lisätä sekä KAISU:ssa ja MISU:ssa, mikä toisi lisäpäästösäästöjä maatalouden ja maankäyttösektorin lisäksi myös liikennesektorilla, jos kierrätyksen yhteydessä tuotetaan myös liikennebiokaasua.
  • Meidän nähdäksemme asian kiteytys on, että ilmastohyötyjen saamiseksi tarvitaan toimia monivuotisten viljelykasvien lisäämiseksi sekä turve- että kivennäismailla. Osa nurmesta voidaan hyödyntää myös kestävässä biokaasun tuotannossa.
  • SBB:n mielestä olisi hyvä, että ravinnekiertokorvaus olisi käytössä aina 2030 asti ja sille kohdistettaisiin riittävän suuret vuosittaiset määrärahat.  Olisi myös hyvä, jos se kannustaisi erityisesti biometaanin tuotantoon, jotta se vaikuttaisi myös liikenteen päästövähennysten saavuttamisessa.
  • SBB:n arvion mukaan tavoitteen asettaminen tuo kauan kaivattua konkretiaa ja jämäkkyyttä maatalouden päästövähennystoimille.
  • Olisi hyvä, jos toimenpiteiden joukossa olisi selkeästi toimenpide lannan prosessoinnista biokaasulaitoksessa lannan metaanipäästöjen vähentämiseksi.
  • Määrätietoisen ilmastotyön varmistamiseksi esitämme uutena toimenpiteenä, että Suomi osallistuu proaktiivisesti maatalouden seuraavan rahoituskehyksen uudistustyöhön (ns. beyond CAP27).
  • On erittäin tärkeää, että kansallinen liikennepolitiikka on johdonmukaista, sillä vaihtoehtoiset käyttövoimat tarvitsevat investointeja koko arvoketjussa (energian tuotanto, jakelu ja ajoneuvot). Pidämme realistisena sitä, että vuonna 2030 Suomessa käytettäisiin noin 2,5 terawattitunnin verran biokaasun tieliikenteessä. Tämä olisi hyvä esittää selkeänä tavoitteena, koska sen saavuttaminen edellyttää määrätietoista politiikkaa eri politiikan osa-alueilla, nyt KAISU:sta puuttuu selkeät liikennebiokaasuun liittyvät tavoitteet.
  • Liikennebiokaasun saatavuuden osalta tulisi varmistaa, että määrätietoisesti synnytetään maatalouden jäte-, tähde- ja lantapohjaista uutta biokaasutuotantoa Suomeen.
  • Esitämme, että jatkotyössä mietitään pikaisesti, miten biokaasua käytännössä voidaan lisätä työkoneissa. Keskeisiä kysymyksiä ovat ainakin biokaasun verotus kaasuverkossa, biokaasun päästökauppakelpoisuuden varmistaminen, bioöljyn jakeluvelvoite sekä toimet, jotka kannustavat biokaasun käyttöön maataloussektorilla, kuten traktoreissa ja viljakuivureissa.
  • Energiatukiin viitataan niin KAISU:ssa että I&E-strategiassa. Energiatuilla onkin vaikutusta monien sektoreiden päästöihin. Nyt energiatuet ovat käsitelty erityisen kattavasti I&E-strategiassa, ja kannatamme kirjauksia.

Lausunto

Scroll to Top