Kestävää liiketoimintaa biokaasulaitosten hiilidioksidista

Kirjoittaja: Juha Pietilä ja Erika Winquist Luonnonvarakeskus ja Joonas Mustonen LAB ammattikorkeakoulu

Juttu julkaisu alun perin Biokierto ja Biokaasu-lehti 1/2024 -lehdessä 30.5.2024

Hiilidioksidi on raaka-aine, jota tarvitaan useissa eri käyttökohteissa. HIILIKETJU-hanke (2023 – 2026) selvittää taloudellisesti kannattavaa biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämistä vaihtoehtona varastoinnille. Hankkeen keskiössä ovat pääkaupunkiseutu sekä Lahti-Lappeenranta seutu.

BIOKAASULAITOKSET ovat jo nyt mukana ilmastotalkoissa, kun erilaisista jätteistä ja tähteistä valmistetaan biokaasua. Näin sekä vähennetään suoria ilmastopäästöjä että tuotetaan uusiutuvaa energiaa metaanin muodossa. Lopputuotteena saatava biokaasu sisältää kuitenkin paitsi metaania myös merkittävän määrän hiilidioksidia, mikä nykyisin jää hyödyntämättä. Biokaasulaitosten ilmastohyötyjä voitaisiinkin merkittävästi tehostaa, jos myös hiilidioksidi otettaisiin talteen.

HIILIDIOKSIDIN käyttö ja poisto ovat viime aikoina nousseet otsikoihin, kun valtioneuvosto on nostanut ne keskeisiksi työkaluiksi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Koska Suomen kallioperästä ei löydy sopivaa varastointimahdollisuutta, puhdistettu hiilidioksidi pitäisi kuljettaa kauas Norjan rannikon merenalaisiin onkaloihin. Hiilidioksidi tulisikin sen sijaan nähdä arvokkaana raaka-aineena, jolla voidaan korvata sekä fossiilisia että uusiutuvia hiilenlähteitä.

HIILIDIOKSIDI on vahvasti mukana jokapäiväisessä elämässämme, ja sen käyttökohteet vaihtelevat laajasti elintarviketeollisuudesta polttoaineisiin ja rakennusmateriaaleihin. Samalla myös hyödynnettävälle hiilidioksidille on hyvin erilaisia vaatimuksia pitoisuuden ja epäpuhtauksien suhteen. Suomessa ja maailmalla on käynnissä useita hiilidioksidin hyödyntämiseen tähtääviä projekteja, ja trendi on kasvava.

Taulukko: Talteen otetun hiilidioksidin käyttökohteita ja -esimerkkejä.

KÄYNNISTYNYT HIILIKETJU-hanke kartoittaa mahdollisuuksia muodostaa alueellisia biogeenisen hiilidioksidin (bioCO2) hyödyntämisekosysteemejä sekä tehdä bioCO2:n talteenotosta ja hyödyntämisestä kestävää liiketoimintaa. Tavoitteena on luoda kaksi merkittävää referenssialuetta, toinen pääkaupunkiseudulle sekä toinen Lahden-Lappeenrannan seudulle. Nyt luotavista konsepteista on tarkoitus tehdä helposti monistettavia myös muille alueille. Osana hanketta tuotetaan myös CO2:n hyödyntämisen tiekartta, jossa kartoitetaan erityyppisten CO2-lähteiden tyypilliset koostumukset, eri hyödyntämiskohteiden laatuvaatimukset sekä vaadittavat puhdistustekniikat, jotta lopputuotteiden laatuvaatimukset saavutetaan. Valitsemalla puhdistustekniikka laatuvaatimusten mukaan vältetään ylipuhdistaminen ja raaka-aineen hinta pystytään pitämään mahdollisimman edullisena.

Kuva: Vaihtoehtoisia hiilidioksidin arvoketjuja lähteistä tuotteisiin.

HIILIKETJU-hankkeessa (2023 – 2026) toimii neljä tutkimusorganisaatioita (Luonnonvarakeskus, LAB ammattikorkeakoulu, LUT yliopisto ja VTT), useita yrityksiä (Carbonaide, CarbonReUse, Doranova, Etelä-Karjalan Jätehuolto, Fimuskraft, Gasum, HSY, One1, Solar Foods, Vantaan Energia ja Woikoski) sekä kaupunkeja (Espoo, Lahti, Lappeenranta ja Vantaa). Hanke on Business Finlandin sekä mukana olevien yritystensä ja tutkimuspartneriensa rahoittama. Vaikka hankkeessa on jo iso verkosto taustalla, etsitään mukaan lisää toimijoita myötävaikuttamaan uusien hiilidioksidiekosysteemien luomista.

Kirjoittajat: Juha Pietilä ja Erika Winquist Luonnonvarakeskus ja Joonas Mustonen LAB ammattikorkeakoulu

Niina Välinen

Scroll to Top