Juttusarja biokaasulaitoksista: keskisuuri biokaasulaitos

WE LOVE BIOGAS_PIENI

Tämä on juttusarja erikokoisista biokaasulaitoksista: pienet, keskisuuret ja suuret. Tässä artikkelissa esitellään huomioita, jotka liittyvät keskisuureen noin 20 000-35 000 tonnia vuosittain syötettä käsittelevää biokaasulaitosta.

Liikennebiokaasun tuotannosta kannattavaa myös pienemmälle laitoksille?

Kirjoittajat: Mika Juvonen, yrittäjä, BioKymppi Oy
Juttu julkaisu Biokaasu-lehti 1/2019.

Kiteellä on toiminut lähes kymmenen vuotta yksityinen BioKymppi Oy:n omistama biojätteitä ja lietteitä käsittelevä biokaasulaitos. Laitoksen perustamisen ja suunnittelun tärkeimpänä lähtökohtana oli kierrättää kaikki ravinteet mahdollisimman tehokkaasti maa- ja puutarhatalouden käyttöön.

Tuotetulla biokaasulla ja Kiteen suljetun kaatopaikan kaasulla tehdään sähköä ja lämpöä. Sähköä myydään suoraan Kiteen Lämmölle ja Lassila&Tikanojalle sekä verkon kautta BioKympin Farmivirtana Oulun Energialle. CHP-laitosten tuottamasta lämmöstä osa hyödynnetään omassa tuotannossa ja osa myydään Kiteen kaupungin kaukolämpöverkkoon. Laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetti on tällä hetkellä n. 22 000 t/v, josta tuotetaan kaasua noin 10 000 MWh ja lannoitteita reilut 25 000 tonnia. Lähivuosien tavoitteena on tuplata energian tuotanto kannattavan ajoneuvokaasun tuotannon mahdollistamiseksi. Kassavirta koostuu tällä hetkellä kierrätyslannoitteiden ja energian myymisestä sekä porttimaksuista. Tulevaisuudessa ansaintaa tulee toivottavasti myös liikennebiokaasusta.

Liikennebiokaasuinvestointien kannattavuutta voidaan parantaa oikeilla tukiratkaisuilla

BioKymppi on haaveillut liikennebiokaasun tuottamisesta alusta saakka. Nykyisessä hallitusohjelmassa biokaasu onkin erittäin vahvasti esillä. Jospa nyt myös Pohjois-Karjalaan saataisiin liikennebiokaasun tuotanto ja jakelu aikaiseksi. Tähän saakka siitä ei ole mitenkään saanut kannattavaa edes paperilla, ellei huijaa itseään tai käytä luovan laskutaidon omaavaa konsulttia apuna.

Liikennebiokaasuinvestoinnit vaativat toteutuakseen jonkinlaisia tuki-instrumentteja. Itse en ole tuotantotukien kannattaja. Investointituet ovat välttämättömiä ainakin pienille yksityisille laitoksille; lähtökohtaisesti alkuun riittävän suuret investointituet ja sitten liiketoiminnan olisi kannateltava itse itsensä. Lannasta tuotetulle biokaasulle suunniteltu energiapreemio on tuotantotukimuodoista järkevän kuuloinen. Jätteitä käsitteleville laitoksille ei niitä pidä kuitenkaan suunnata.

Paikallisliikenteestä vetoapua biokaasuekosysteemin kehittämiseksi

Liikennebiokaasun laajeneminen kaasuverkon ulkopuolelle pidetään muna – kana ilmiönä. Tästä on turha keskustella, vaan muna (tarjonta) ja kana (kysyntä) pitää synnyttää yhtä aikaa. Monellakaan paikkakunnalla tämä ei onnistu ilman julkisten toimijoiden apua. Joukkoliikenne Vaasan mallin mukaisesti on tästä hyvä esimerkki. Siellä munan synnytti Stormossen, paikallinen biokaasulaitos ja kana oli tässä tapauksessa Vaasan kaupunki, joka hankki 12 kaasukäyttöistä bussia.

Vaasan mallia toivoisin käytettävän myös muissa kaupungeissa, kuten Joensuussa. Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi tuo julkisille toimijoille kovia vaatimuksia lähivuosina. Biokaasu on hyvä ratkaisu, sillä päästöjen vähentämisen lisänä saadaan positiivista näkyvyyttä ja positiivisia aluetalousvaikutuksia. Kaasuautojen teknologia ei vanhene eivätkä ailahtelevat öljyn maailmanmarkkinahinnat vaikuta.

Jakeluasemien toimivuus ja hyvä palvelutaso tulee varmistaa

Tankkausasemien toimintavarmuus ja kaasun laatu uhkaavat kaasuautoilun uskottavuutta. Kun pitkän harkinnan jälkeen autoileva asiakas on päättänyt hankkia kaasuauton, ajaessaan tankkausasemalle hän odottaa saavansa kaasua tankin täyteen ja olettavansa, että auto toimii moitteettomasti tankkauksen jälkeen. Kummankaan vaatimuksen täyttäminen ei pitäisi olla ylitsepääsemätöntä. Valitettavasti kaikki asemat eivät aina pysty täyttämään näitä vaatimuksia. Jakeluasemien laatu- ja turvallisuusasiat tulee saada riittävää painoarvoa myönnettäessä jakeluinfratukea. Myös toimialan yhteisille vapaaehtoisille laatutoimille voisi olla sijaa.

Ravinnejakeiden jalostamoiseen on panostettava – kierrätyslannoitteet kunniaan ja luonto kiittää

Kaasun lisäksi kaikista biokaasulaitoksesta tulee ulos vähintäänkin mädätysjäännöstä joko hygienisoituna tai sellaisenaan. BioKymppi jo heti alkuvaiheessa piti kiinni ravinnekierrätystavoitteestaan, eikä lähtenyt sotkemaan puhdistamolietepohjaisia tuotteita puhtaampien luomukelpoisten jakeiden kanssa.

Tällä hetkellä kaksilinjaisella laitoksella tuotetaan kolmea erilaista hygienisoitua lannoitevalmistetta. Luomulinjan lannoitteet ovat kiinteässä ja nestemäisessä muodossa. Tavanomaiseen viljelyyn vilja- ja energiakasveille soveltuvaa puhdistamolietettä sisältävää lietemäistä lannoitetta valmistuu toiselta linjalta. Luomukelpoisista lannoitteista saadaan kuljetuskustannukset ja nimellinen korvaus itse lannoitteesta. Tavanomaiseen viljelyyn soveltuva lannoite on ilmaista ja se kuljetetaan viljelijälle veloituksetta. Viljelijöiden maksukyky on hyvin rajallinen nykypäivän; toivottavasti tilanne paranee pian.

Kierrätyslannoitteiden kehittäminen on tehtävä maatilamittakaavaa isompien biokaasulaitosten toimesta. Tähän kehittämistyöhön erilaiset kehittämistuet ja erityisesti viime hallituskaudella ollut ravinteiden kierrätyksen kokeiluhanke ovat olleet erinomaisia rahoitusinstrumentteja. Kokeiluhankkeessa saa myös epäonnistua. Kehittämishankkeissa onnistuminen sallitaan. Toivon, että myös jatkossa on kokeiluhankkeita, ja niiden hallinnoinnissa pk-yritysvetoisuus katsotaan positiivisena tukitasoja määriteltäessä. BioKympillä on ollut ravinnekierrätyksen kokeiluhankerahoituksesta hallinoitavana kaksi isoa hanketta, joissa molemmissa on ollut lähes kymmenen osatoteuttajaa yrityksistä, yhdistyksistä sekä koulu- ja tutkimuslaitoksista.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmien tuettava kierrätyslannoitteita ja lannan prosessointia

Biokaasulaitosten talous lantaa käsittelevissä laitoksissa tulee nojautumaan alkuvaiheessa lähes täysin energian myyntiin. Mikäli laitos on riittävän iso ja se on päättänyt investoida lannan prosessointiteknologioihin, mahdollisuus saada myyntituloja myös lannoitteista on olemassa.

Lietelannan sijoittamisesta peltoon sekä ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisestä maksetaan viljelijöille tukea. Mikäli kierrätyslannoitteita tai lantaa konsentroidaan, niiden ravinnepitoisuudet nousevat ja tuen edellyttämiä minimi levitysmäärää ei voida täyttää. Tämä asia pitää ottaa huomioon määriteltäessä seuraavan kerran ympäristötuen täydentäviä ehtoja.

Yhteistyössä on voimaa

Kun erilaisia kannustus- ja ohjausinstrumentteja mietitään lainsäädäntöä laadittaessa, tulisi niiden kannustaa tekemään järkeviä ratkaisuaja tekniikan, talouden ja ympäristön näkökulmasta. Yhteistyöhön mahdollistaminen ja kannustaminen erikokoisten ja erilaisten toimijoiden kesken tuo yleensä parhaan lopputuloksen niin kansantalouden kuin kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Loppukaneettina haluan vielä sanoa, että  kansainvälistä osaamista on osattava hankkia, tarpeetonta byrokratiaa tulee välttää viimeiseen saakka ja otetaan biokaasuliiketoiminnan edistämiseen ohjenuoraksi vanha sanonta: ”Yhteistyössä on voimaa”!

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen perustama valtakunnallinen yhdistys.

Scroll to Top