Kirjoittaja Nelli Pitkänen, SBB
Nurmi on alkanut kiinnostaa laajasti. Nurmea voitaisiin siis viljellä ja hyödyntää Suomessa nykyistä enemmän. Nurmi kiinnostaa biokaasuntuottajia, uudistavan viljelyn puolesta puhujia ja myös Lähi-Idän ja Aasian lihakarjan tuottajia. Järkevintä olisi viedä lihajalosteita Suomesta. Ylijäämänurmi voitaisiin hyödyntää biokaasuntuotantoon.
Useat maatalousyrittäjät kärsivät toimialan huonosta kannattavuudesta sekä kasvavista kustannuksista, mikä selviää Luken tuoreesta selvityksestä(1. Tähän kun lisätään vielä täysi epävarmuus satonäkymistä ilmastonuutoksen tuomien haasteellisten sääolosuhteiden vuoksi, ovat uudet ansaintamahdollisuudet maatalouteen tervetulleita.
Yksi uusista ansaintamahdollisuuksista liittyy nurmeen ja sen kuljettamiseen merikonteissa Lähi-itään, Koreaan ja Japaniin. Hyvä, uusi ansaintamahdollisuus viljelijöille! Vai onko? Onko toiminnan vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin, maaperän orgaaniseen ainekseen tai Suomen huoltovarmuudelle sekä omavaraisuudelle loppuun asti mietitty? Tunnistaako Suomen lainsäädäntö toiminnan ongelmakohdat?
Taustoitan alkuun hieman nurmen viljelystä Suomessa. Suomen pelloilla noin miljoonalla hehtaarilla, eli puolella peltoalasta, viljellään nurmea pääasiassa märehtijöiden rehuksi ja lopuilla viljaa elintarviketeollisuuteen sekä rehuksi. Suomessa syntyy nurmea yli märehtijöiden tarpeen(2, eikä tällä hetkellä ylijäämänurmelle ole laajasti tunnistettua käyttökohdetta. Toisaalta hyvinä satovuosina voisi nurmesta saada useammankin sadon satokauden aikana, mutta nykyisissä käyttökohteissaan tälle lisänurmelle ei ole kysyntää. Nurmea voitaisiin siis hyödyntää Suomessa nykyistä enemmän.
Tilojen ylijäämärehun sekä peltoihin keräämättä jääneen nurmisadon tai kasvinviljelytilojen viljelykiertonurmen tehokas hyödyntäminen olisivatkin tärkeitä vaihtoehtoisia keinoja saada lisätuloja viljelijälle. Palko- ja nurmikasvien sisällyttäminen osaksi viljelykiertoa tukevat typen ja hiilen luonnollista kiertoa ja maan kasvukunnon paranemista hiilensidonnan, maan rakenteen ja monimuotoisuuden kautta. Näillä pitkäjänteisyyttä vaativilla toimenpiteillä varmistetaan myös seuraavina satovuosina, että maan kasvukunto säilyy hyvänä. Elinvoimaisessa viljelysmaassa on myös hyvä vesi- ja ravinnetasapaino, runsas biologinen monimuotoisuus sekä runsaasti orgaanista ainesta(hiilinielu).
Nurmen viljely Biokaasulaitoksille on viime aikoina ollut tarkassa tarkastelussa biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen ja energiaverotuksen osalta: Täyttääkö nurmen viljely kestävyyskriteerit ja millaisia päästöjä nurmen viljely aiheuttaa, kun sitä viljellään suoraan biokaasulaitoksille. Asia on pitkälti päätettävissä kansallisesti, sillä uusiutuvan energian direktiivi antaa ainoastaan yleislinjaukset luokittelulle. Energiavirasto linjasi kesäkuussa, että biokaasulaitosta varten viljelty nurmi on kestävyyslain mukaan syötäväksi kelpaamattomatonta selluloosaa. Nurmi luokitellaan täten kestävyyslain mukaiseksi maatalousbiomassaksi. Jakeluvelvoitelain mukaan nurmi puolestaan luokiteltaisiin edistyneeksi biopolttoaineiden ja biokaasun raaka-aineeksi (kestävyyslain liitteen A osio p-kategoria), eikä sen katsottaisi kuuluvan ravinto- ja rehukasveihin.
Toisin sanoen, nurmen viljelyyn suoraan biokaasulaitoksille liittyy paljon lainsäädäntöä ja ohjausta. Millaista ohjausta nurmen vientiin on, tai onko sitä edes olemassa? Nurmen viljely suoraan biokaasulaitoksiin tuottaa kotimaahan puhdasta energiaa sekä kierrätyslannoitteita, jotka edistävät suomen kiertotaloutta ja riippumattomuutta ulkoisista panoksista. Kuinka käy suomen kiertotaloudelle ja peltomittakaavassa maaperän kasvukunnolle, kun ravinnerikasta nurmea kuljetetaan kokonaan pois Suomesta. Biokaasulaitoksilla syntyvät orgaaniset lannoitteet lisäävät maahan hiilisyötettä, sekä parantavat maan kasvukuntoa.
Biomassojen hyödyntäminen kotimaassa on satsaus maaperän kasvukunnon, omavaraisuuden sekä kiertotalouden edistämiseen ja ylläpitämiseen.
Viitteet
1) Maatilojen kannattavuuskehitys kääntymässä laskuun, Luke, Saatavilla: https://www.luke.fi/fi/uutiset/maatilojen-kannattavuuskehitys-kaantymassa-laskuun
2) Maatalouden ilmastotiekartta, MTK, Saatavilla: https://www.mtk.fi/documents/20143/310288/MTK_Maatalouden_ilmastotiekartta_net.pdf/4c06a97a-c683-1280-65ba-f4666132621f?t=1597055521915
