Fossiilittoman liikenteen tiekartta antaa biokaasulle merkittävän roolin tieliikenteen päästövähennystalkoissa

Valtioneuvosto teki 6. toukokuuta 2021 periaatepäätöksen siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan liikenteen tiekartta on tasapainoinen kokonaisuus, ja siinä on hyvin huomioutu eri käyttövoimien tuomat päästövähennysratkaisut. Tiekartassa on biokaasun ja kaasuajoneuvojen lisäämiseksi lukuisia toimenpiteitä 2021-2030 väliselle ajanjaksolle.

Tieliikenteen päästöjä lähdetään vähentämään moninaisella toimenpidepaketilla. Biokaasu ja kaasuajoneuvojen lisäämiseksi tullaan muun muassa laajentamaan kaasujakeluinfraa, satsaamaan liikennebiokaasun tuotantoon, sekä antamaan erilaisia ajoneuvojen hankintatukia. Verotuspäätökset siirtyivät tehtäväksi myöhemmin tänä vuonna.

Tiekartassa asetetaan, että koko autokannan osalta tavoitteena on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet on täyssähköautoja. Kaasuajoneuvotavoitteena on noin 130 000 henkilö- ja pakettiautoa vuonna 2030. Raskaita ajoneuvoja koskevat tavoitteet ovat noin 4600 sähköautoa ja noin 6200 kaasukuorma-autoa ja -bussia.

”Päätetyillä tieliikenteen päästövähennystoimenpiteillä on myönteinen vaikutus Suomen biokaasusektoriin. Uskomme, että fossiilittoman liikenteen tiekartta tulee lisäämään suomalaisista jätteistä ja sivuvirroista Suomessa tuotettavan biokaasun kysyntää, mikä paitsi lisää omavaraisuutta, vähentää kustannustehokkaasti tieliikenteen päästöjä, että tuo mukanaan aluetaloudellisia hyötyjä eripuolelle Suomea uusien biokaasulaitosten muodossa.”, toteaa toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäiseksi toteutetaan 20 toimenpidettä, joiden vaikutuksista on riittävästi tietoa ja jotka edistävät oikeudenmukaista siirtymää kohti fossiilitonta liikennettä. Tukien ja kannusteiden osalta päätökset tehdään keväällä 2021. Toisessa vaiheessa arvioidaan keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen varsinaista päätöksentekoa. Näiden osalta vaikutusarviointeja tehtäisiin keväällä ja kesällä 2021 ja ne valmistuisivat viimeistään syksyllä 2021. Kolmas vaihe on ehdollinen. Siinä hallitus arvioi syksyllä 2021, että riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Päätökset liikenneverotusuudistuksesta tehdään myöhemmin

Liikenteen tiekartan lisäksi liikenteen päästövähennystoimenpiteistä päätetään myös muissa yhteyksissä kuten Suomen kestävän kasvun ohjelma, liikenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä, valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne12), kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (Kaisu).

Kaikki auto- ja ajoneuvoverotukseen liittyvät toimenpiteet on jätetty pois Fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Liikenteen verotusta koskevat konkreettiset ehdotukset tehdään valtiovarainministeriön vetämässä liikenteen verotyöryhmässä 17.5.2021 mennessä.

”Liikenteen kokonaisverotuspäätökset ovat hyvin oleellisia, sillä kaasuautoilun houkuttelevuutta voidaan edistää järkevällä liikenteen kokonaisverotuksella (auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverot). Tällä hetkellä auto- ja ajoneuvoverotus ei toimi kaasuautojen kohdalla oikeudenmukaisesti. Toivommekin, että liikenteen verouudistuksen yhteydessä asia korjataan.”, toteaa toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.

SBB:n kokoama listaus biokaasun ja kaasuautoilun kannalta keskeisimmistä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä ovat:

Oikeudenmukaista siirtymää tukevat toimenpiteet (vaihe 1)

  • Sisällytetään biokaasu ja sähköpolttoaineet jakeluvelvoitteeseen.
  • Jatketaan ja korotetaan liikennesähkön ja –kaasun julkisen jakeluinfrastruktuurin tukea. Kaasuautojen tankkausasemien tukemiseen varataan 5 M€/vuosi eli yhteensä 20 M€ vuosille 2022-2025. Paineistetun kaasun tankkausasemahankkeille varataan 9,2 M€ (2,3 M€/vuosi) ja nesteytetyn kaasun tankkausasemahankkeille 10,8 M€ (2,7 M€/vuosi). Tuilla voidaan edistää jakeluinfran rakentamista noin 65 000 CNG-käyttöiselle autolle ja noin 1500 LNG-käyttöiselle autolle vuoteen 2025 mennessä. Paineistetun kaasun (CNG) tankkausasemien määrä vuonna 2025 olisi yhteensä noin 100 kpl (nyt noin 50). Nesteytetyn kaasun osalta tavoitteena olisi noin 40 tankkausasemaa vuonna 2025 (nyt 7).
  • Vaikutetaan EU:n henkilö- ja pakettiautojen CO2-raja-arvojen valmisteluun niin, että lainsäädäntö tuo maksimaalisen hyödyn liikenteen päästövähennyksille myös Suomessa. Varaudutaan vastaavaan vaikuttamiseen myös raskaan kaluston raja-arvojen osalta. kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot huomioitaisiin henkilöautojen raja-arvoissa omana kokonaisuutenaan.
  • Jatketaan nykyisiä konversiotukia bensiiniauton muuttamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi vuoteen 2030 asti. Selvitetään ja otetaan käyttöön toimia, joilla voidaan edistää konversioiden tekemistä entisestään
  • Toteutetaan romutuspalkkiokampanja tai -kampanjoita.
  • Otetaan käyttöön uusi hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille vuosille 2022-2025.
  • Otetaan käyttöön uusi hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille. Korotetaan kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea ja jatketaan sitä vuoteen 2030 asti.
  • Ryhdytään määrätietoisesti toteuttamaan puhtaiden ajoneuvo- ja palveluhankintojen direktiiviä Suomessa vuodesta 2021 lähtien.
  • Käynnistetään ajoneuvoihin ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyvä laaja tutkimusohjelma, johon varataan rahoitusta 2 M€/vuosi eli yhteensä 10 M€ vuosina 2022-2026.

Lisäkeinot liikenteen päästövähennystavoitteiden aikaansaamiseksi (vaihe 2)

  • Jakeluvelvoitteen kasvattaminen:  Syksyyn 2021 mennessä toteutetaan kattava selvitys ja tehdään tarvittavat päätökset siitä, onko jakeluvelvoitteen nostaminen nykyisestä 30 prosentista korkeammaksi mahdollista.

Muut päästövähennyskeinot (vaihe 3; ehdollisen toimenpide)

Viimeistään syksyllä 2021 hallitus arvioi ja päättää mahdollisesta kansallisten lisätoimien tarpeesta (mm. fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa ja ajokilometreihin ja tieluokkiin perustuva liikenneveromalli), jotta liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Muissa yhteyksissä päätettävät toimenpiteet:

  • Tuetaan biokaasun tuotannon käynnistämistä energiatuilla ja ravinnekiertokorvauksilla. Päätökset rahoituksesta tulisi tehdä osana kansallisen energia- ja ilmastostrategian päätöksentekoa 2021.
  • Tuetaan sähköpolttoaineiden tuotannon käynnistämistä T&K&I-rahoituksella ja energiatuilla.
  • Auto- ja ajoneuvoverojen mahdollinen muuttaminen: liikenteen verotusta koskevat konkreettiset ehdotukset tehdään valtiovarainministeriön vetämässä liikenteen verotyöryhmässä keväällä 17.5.2021 mennessä. Työryhmä voi työssään hyödyntää myös fossiilittoman liikenteen tiekarttaa varten valmisteltuja vaikutusten arviointeja.
  • Liikenteeseen liittyvien työsuhde-etujen verotuksen kehittäminen: Kevään 2020 budjettineuvotteluissa sovittiin myös, että työsuhdeautojen verotuksen uudistamista jatkovalmistellaan myös vuosina 2020-2021. Uudistuksella pyrittäisiin siihen, että verotus ohjaisi valitsemaan työsuhdeautoksi joko täyssähköauton tai vähäpäästöisen auton kuten esimerkiksi kaasuauton tai ladattavan hybridin.

Tiekartan tavoitteet ja toimet vuoteen 2045

  • Liikennekäytössä on noin 5–6 TWh vastaava määrä biokaasua.
  • Liikenteen kaikki fossiiliset polttoaineet tulee korvata uusiutuvilla tai päästöttömillä polttoaineilla ja käyttövoimilla kuten sähköllä, biopolttoaineilla ja sähköpolttoaineilla. Tavoitteena on, että fossiilisten liikennepolttoaineiden myynti kotimaan liikenteeseen loppuu vuonna 2045.
  • Korvataan liikenteen fossiiliset polttoaineet (bensiini, diesel ja maakaasu) uusiutuvilla polttoaineilla ja sähköllä. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia sähköisen liikenteen edistämiseksi sekä (biokaasun ja sähköpolttoaineet sisältävän) jakeluvelvoitteen kasvattamista aina 100 prosenttiin asti. Varmistetaan, että liikenteessä käytettävät uusiutuvat polttoaineet on valmistettu vain kestävistä raaka-aineista.
  • Seurataan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran kehittymistä ja otetaan käyttöön uusia toimia verkon kattavuuden varmistamiseksi, jos tarve vaatii.
  • Huolehditaan siitä, että autokannan uusiutumisen vauhti vastaa liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita. Jos autokannan keski-ikä uhkaa uudelleen kääntyä kasvuun, otetaan käyttöön uusia taloudellisia ohjauskeinoja suunnan muuttamiseksi.

Lisätietoa:

 

Scroll to Top