Biokiertoa koskevat ajankohtaiset säädösvalmistelut talvi 2021: Suomi & EU

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Kirjoittaja: Anna Virolainen-Hynnä, SBB
Juttu julkaisu Biokierto ja Biokaasu-lehti 2/2021.

Kesän ja syksyn aikana ilmasto- ja energia-asiat ovat puhututtaneet kansallisesti ja EU-tasolla. Näin jatkuu osin myös vuonna 2022. Ensi vuonna EU-tasolla keskitytään myös ilman ja veden laatuun sekä kaasuinfraan liittyviin kysymyksiin. Kansallisella tasolla työtä riittää kierto- ja biotaloudessa. Pian pitäisi päästä lausumaan lannoitelain muutosehdotuksesta ja uudesta ”fosforin käytön asetuksesta”. Syksyn aikana ministeriöt pyytävät lausuntoja Valtakunnallisen jätesuunnitelmaan 2023-2027 sekä kansalliseen biotalousstrategiaan. Vuoden 2021 aikana pitäisi saada valmiiksi myös biokaasun verotusasiat.

Valtion budjetti 2022 ja pari muuta esitystä

Valtioneuvosto antoi 27.9. eduskunnalle hallituksen esityksen valtion vuoden 2022 talousarviosta. SBB:n arvioin mukaan biokaasun ja ravinnekiertoasioiden osalta hallituksen talousarvioesitys on linjassa hallitusohjelman, biokaasuohjelman, fossiilittoman liikenteen tiekartan ja kestävän kasvun ohjelman kanssa.

Ministeriöiden määrärahojen lisäksi talousarvioesityksen liittyy erinäisiä säädösmuutoksia, jotka vaikuttavat valtion tulo- tai menopuoleen. Biokierron kannalta keskeisimpiä ovat muun muassa energiaverotusta koskevien säädösten muutokset, työsuhdeajoneuvoveroetu osana ansiotuloverotuksen muutoksia, biokaasun alkuperätakuulainsäädännön vahvistaminen sekä erilaiset investointituet.

Biokaasun verotukseen tullaan esittämään muutoksia. Hallitus linjasi budjettiriihessään, että ainoastaan liikennebiokaasulle langetettaisiin vero, mutta muilta osin biokaasu säilyisi verottomana. 4.11. eduskuntaan mennyt hallituksen lakimuutosesitys piti kiinni syksyn ilmastopäätöksistä. Jakeluvelvoitteen käyttöönotto edellyttää muutoksia biokaasun verotukseen, joten verotusasiat tulee saada nakuteltua vielä tämän vuoden puolella. Hallituksen esityksessä on mukana myös kiertotalousteollisuuden pääseminen mukaan alempaan sähköveroluokkaan muun teollisuuden tapaan. SBB:n mielestä tämä tärkeä juttu, ja biokaasu tulisi lukea yksiselitteisesti kierrätysteollisuudeksi.

Syyskuun budjettiriihen yhteydessä linjattiin myös Suomen ilmastopolitiikasta. Biokaasu ja ravinnekierto olivat hyvin mukana ratkaisuiden joukossa. Biokierron kannalta keskeisin päätös oli asettaa kotimaisen biokaasun tuotantotavoitteeksi 4 TWh. SBB toivoo, että tavoite naulattaisiin päivittyvään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan (KAISU).

Investointituet laitosinvestointeihin

Vuosina 2021-2023 on haettavissa erilaisia tukia- ja avustuksia uusien biokaasu- ja kiertotalouslaitosten sekä kaasuinfran rakentamiseen. Nämä rahoitusmahdollisuudet liittyvät hallitusohjelman toimeenpanoon, kuten biokaasuohjelman toimenpiteisiin, ja osin myös väliaikaisiin koronaelvytysmäärärahoihin. Nyt on jo haettavissa korotetut investointituet maatiloille sekä maaseudun mikro- ja pienyrityksille. Näissä molemmissa uudelle biokaasulaitokselle myönnettävä tukitasoa on korotettu 50 prosenttiin.

Alkuvuodesta 2022 tulee haettavaksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaista energiainvestointituet uusiutuvan energian investoinneille, jossa tukitasoksi on esitetty energiatehokkuustoimenpiteille enintään 30 %, energiainfrastruktuurihankkeessa enintään 50 % ja energiainvestointihankkeessa ja vetyhankkeessa enintään 45 %. Energiainvestointitukiesitys on vasta valmistelussa, joten niin soveltamisalaan kuin tukitasoihin voi vielä tulla muutoksia.

SBB pitää tärkeänä, että biokaasulaitosinvestoinnit voivat saada investoitutukia ja myönnettävät tukitasot ovat riittävän korkeita. Biokaasu on uutta liiketoimintaan ja tarvitsee vielä buustausta alkusysäyksen synnyttämiseksi; investointituet ovat tärkeässä roolissa, kunnes biokaasun ja kierrätysravinteiden ja -valmisteiden kysyntä saadaan riittävän korkealle tasolle. SBB pitää myös tärkeänä, että hankkeiden toteutumista seurataan, rahoitus kohdistuu toteuttamiskelpoisille hankkeille ja riittävät viranomaisresurssit varmistetaan hakemus- ja luvituskäsittelyihin. Myös eri ohjauskeinojen yhteensovittamiseen tulee kiinnittää huomioita ohjauskeinojen valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä.

Fokus 55-valmiuspaketin käsittelyssä

Euroopan komission heinäkuussa antama 55-valmiuspaketti sisältää 17 erillistä säädösehdotusta. SBB:n arvion mukaan biokierron kannalta keskeisimmät muutosesitykset koskevat energiaverodirektiiviä, taakajankoasetusta, uusiutuvan energian direktiiviä sekä liikennettä koskevat ehdotukset (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, meriliikennettä koskeva FuelEU sekä henkilö- ja pakettiautojen päästönormit). Myös päästökauppamuutosehdotuksia tulee seurata tiiviisti.

55-valmiuspaketin esitykset menevät seuraavaksi jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsittelyyn, ja muuttuvat lainsäädännöksi vasta neuvotteluiden jälkeen. Näin ollen uudet säädökset voisivat tulla voimaan 2025 tienoilla.  Jäsenmaiden mielipiteet muutosehdotuksista alkavat valmistua, ja ehdotusten käsittely on alkamassa neuvoston työryhmissä. Osa asioista voi edetä vauhdikkaasti ensi vuoden puolella, kun EU:n neuvoston puheenjohtajamaan valtikkaa pitää Ranska tammi-kesäkuun ajan. Suomen kannat ovat olleet eduskuntakäsittelyssä loka-marraskuussa.

Suomalaiset europarlamentaarikot ovat saaneet vastuuta parlamentissa. Esimerkiksi Mauri Pekkarinen valittiin EU-parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan neuvottelijaksi EU:n päästökauppajärjestelmästä, ja Elsi Katainen valittiin neuvottelijaksi liikennevaliokunnassa FuelEU Maritime -asetuksesta.

EU-tasolla tulossa toimia ilmaan ja veteen liittyen

Ensi vuonna Euroopan komissio odotetaan antavan muun muassa muutosehdotukset raskaiden ajoneuvojen CO2-päästöstandardiasetuksen ja ilmanlaatu- ja vesisäädösten osalta.

Vielä joulukuussa 2021 odotetaan Euroopan komission antavan ns. kaasupaketin, jonka antamista on siirretty jo useaan kertaan. Paketin odotetaan sisältävän useita erilaisia säädösmuutosehdotuksia. Aikaisemmin on kerrottu, että paketti keskittyy kaasujen tulevaisuuteen Euroopassa sekä markkinarakenteiden kehittämiseen. Joskin nyt pelkona on, että komission huomio menee akuuttiin maakaasun hinnan nousun setvimiseen.

EU:n metaanistrategian mukaisesti komissio on harkitsemassa säädösmuutoksia ainakin metaanipäästöjen mittaamiseen ja raportointiin, metaanivuotojen tunnistamiseen ja korjaamiseen sekä teollisuuspäästödirektiiviin. Nämä toimet koskevat erityisesti energiatuotannon ja teollisuuden metaanipäästöjä, mutta eivät välttämättä (toivottavasti) samalla tavoin biokaasua.

Metaanistrategia esittää toimenpiteitä myös maatalouden metaanipäästöjen vähentämiseen, miltä osin komissiolta odotetaan toimia esimerkiksi hiiltä sitovan viljelyn laajempaa hyödyntämiseen jäsenmaissa sekä tarjota tulevien politiikka-aloitteiden kautta kohdennettua tukea vauhdittaakseen kestävistä lähteistä, kuten lannasta ja orgaanisesta jätteestä ja jäännöksistä, tuotetun biokaasun markkinoiden kehitystä. Nämä saavat kannatusta SBB:ltä.

Kirjoittaja:  Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

*****

Tutustu myös muihin Biokierto ja Biokaasu -lehden juttuihin täällä!

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen perustama valtakunnallinen yhdistys.

Scroll to Top