Biokaasun edistämistoimenpiteet integroitavissa osaksi omavaraiseen energian- ja ruoantuotantoon tähtääviä toimia

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB; näkee, että satsaukset biokaasuun ja ravinnekiertoon ovat nyt entistäkin tärkeämpiä, sillä ne tukevat huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Samalla voidaan vähentää kustannustehokkaasti hiilidioksidipäästöjä liikenteestä ja maataloudesta, mikä on edelleen hyvin ajankohtainen asia.

Suomen biokaasun tuotanto on tällä hetkellä noin 1 TWh, joka on noin 0,5 prosenttia Suomen uusiutuvan energian tuotannosta. Vuoden 2020 aikana biojätteen käsittelyyn on valmistumassa neljä uutta biokaasulaitosta ja muutamaa nykyistä laitosta laajennetaan. Jäte- ja kiertotalouspuolella ohjausvaikutus näyttäisi toimivan ja tarvittavia investointeja on syntynyt. Uudistuva jätelainsäädäntö tähtää muun muassa biojätteen kierrätyksen lisäämiseen.

Maataloussyötteitä ja osin myös teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävien laitosten investointipäätökset sen sijaan odottavat ratkaisevia poliittisia päätöksiä ja signaaleja. Muutama uusi maatalouspohjaisia syötteitä hyödyntävä biokaasulaitos on valmistunut vuonna 2019 ja muutama laitos on parhaillaan rakenteilla. Arviointi- ja suunnitteluvaiheessa on kuitenkin satoja laitoksia.

Maataloussyötteissä olisi valtava potentiaali, joka on nyt hyödyntämättä

Tällä hetkellä maatalousperäisistä massoista ainoastaan noin 160 000 tonnia on prosessoinnin piirissä, kun yksistään kotieläinten lantaa muodostuu Suomessa vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia. Osa syntyvästä lannasta ja maan kasvukuntoa parantavasta nurmesta voitaisiin hyvinkin käsitellä biokaasulaitoksissa, jolloin voitaisiin tuottaa uusiutuvaa energiaa, optimoida alueellista ravinnekiertoa sekä samalla luoda toimeentuloa paikalliselle tasolle. Näin voitaisiin lisätä myös ruuantuotannossa tarvittavien tuotantopanosten omavaraisuusastetta. Muita hyötyjä ovat muun muassa pienemmät päästöt vesistöihin ja maaperän hiilensidonnan tehostuminen. Kierrätysravinteiden käyttö lannoitteena nousee yhä merkittävämmäksi, jos lannoitteiden saatavuudessa ulkomailta on häiriöitä. Lannoitteiden saatavuus on myös huoltovarmuuskysymys. Eurooppa on riippuvainen tuontilannoitteista, jolloin kriisin pitkittyessä on ilmeistä, että niiden hinnat lähtevät nousuun.
SBB:n arvioiden mukaan 2 TWh biokaasua voitaisiin tuottaa, kun ohjataan biokaasutukseen noin 4,7 miljoonia tonneja lantaa (30 % vuosittaisesta lantamäärästä), 900 000 tonnia kasvisbiomassoja ja reilu 300 000 tonnia teollisuuden biohajoavia jätteitä ja sivuvirtoja. Tämä edellyttäisi eri puolelle Suomea kymmeniä, ellei jopa satoja uusia biokaasulaitoksia vuoteen 2030 mennessä. Investointien kokonaissumma olisi satoja miljoonia euroja.

Uusia investointihankkeita lähtee käyntiin, kun näkymät selkeytyvät

Investointeihin vaikuttaa vahvasti se, miten uusiutuvan energian ja maatalouden ohjauskeinopaketit muotoutuvat. Yksi keskeisin tekijä on liikennebiokaasun hintakilpailukyvyn varmistaminen. Henkilöliikenteessä biokaasu on nykyisillä ohjauskeinoilla nipin napin kilpailukykyinen, mutta raskaassa liikenteessä biometaani ei ole kilpailukykyinen. Harva toimija on nyt valmis maksamaan extraa ekologisuudesta ja kotimaisuudesta, kun samaan aikaan fossiiliset vaihtoehdot ovat niin edullisia. Lisäksi infran laajuus ja palvelutaso mietityttävät autoilijoita. Biokaasu on kuitenkin kotimainen käyttövoima, biokaasutuotanto- ja ajoneuvoteknologiat ovat luotettavia ja kohtuullisen hintaisia verrattuna moniin kilpaileviin vaihtoehtoihin.

KEHYSRIIHESSÄ HUOMIOTAVAT ASIAT BIOKAASUN OSALTA

Hallitusohjelmassa on useita toimenpiteitä biokaasun edistämiseksi, jotka ovat ajankohtaisia myös koronaepidemiasta toipumisessa ja uudelleenrakentamisessa. Osaan toimenpiteistä liittyy hallitusohjelmassa mainittuja tulevaisuusinvestointeja. Rahan sijaan osa toiminnoista vaatii enemmänkin poliittista tahtotilaa ja yhteispeliä sekä virkamiesten työpanosta.

  1. Mikäli jakeluvelvoite halutaan ottaa käyttöön, niin sen määrittely on tehtävä hyvin nopeasti ja käyttöönoton aikataulusta on kerrottava selvästi. SBB haluaa tuoda esille, että jakeluvelvoitteen käyttöönotolla voi olla vaikutusta biokaasun verottomuuskohteluun. Suomi voisi kuitenkin halutessaan pyytää komissiolta hyväksyntää verottomuuden jatkamiseksi määräaikaisena aina vuoteen 2030 asti, kuten Ruotsi on päättänyt tehdä. Suomen tulee notifioida biokaasun verottomuus joka tapauksessa heti, sillä nykytilanne voi langettaa suomalaisille toimijoille vahingonkorvausmaksuja takautuvasti. Verottomuus on ollut tähän mennessä yksi tärkeimmistä biokaasun ohjauskeinoista niin taloudellisena kannusteena kuin myös hiilidioksidipäästövähennysten näkökulmasta. Biokaasun verottomuuden kokonaissumma oli noin miljoona euroa vuonna 2018 eli kovin suuresta summasta ei ole kyse. Energiaverotusmuutoksen yhteydessä uusiutuvan ja kotimaisen energiamuodon tulee saada riittävästi etua suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.
  2. Biokaasun tuotannon lisäämiseen, uusien liiketoimintamallien synnyttämiseen maaseudulle ja kierrätysravinteisiin ja lannoiteisiin kannattaa nyt panostaa. Tukea tulee kohdistaa erityisesti maatalouspohjaisten syötteiden hyödyntämiseen biokaasulaitoksissa ja liikennebiokaasun jalostamiseen sekä kierrätysravinteiden tuottamiseen. Ravinnekierrätyksen tuotantotuki tulisi ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta ja liittää osaksi pysyvää maatalouden ohjauskeinovalikoimaa.
  3. Liikennebiokaasun jakeluun tulee edelleen satsata. Jakeluinfratukea tulisi kohdistaa edelleen kaasun jakeluasemaverkoston laajentamiseen sekä raskaiden ajoneuvojen kaasunjakeluinfran palvelutason nostamiseen. Erityisesti tulee varmistaa, että tukea saaneet hankkeet todella toteutuvat. Jos näyttää siltä, että tukea saaneet asemahankkeet eivät syystä tai toisesta toteudu, tulisi näistä säästyneet tuet ohjata uudelleen haettaviksi.
  4. Uutena toimena suositellaan vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatukea, jolla kannustetaan raskaiden kaasuajoneuvojen hankintaan niin kuljetusyritysten kuin julkisten hankkijoiden parissa. Konversiotukea tulee myöntää myös jatkossa.

 

Biokaasun edistämistoimenpiteet ovat integroitavissa osaksi toimia, jotka tähtäävät omavaraiseen energian- ja ruuantuotantoon. Biokaasu mahdollistaa myös liikenteen ja maatalouden kustannustehokkaiden päästövähennystoimien käyttöönoton.

 

Lisätiedot:

Anna Virolainen-Hynnä, Toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry,
+358 400 987 805 | anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Scroll to Top