Ajantasainen ohjeistus ASF-tartuntavyöhykkeen biokaasu- ja kompostointilaitoksille

Tieto saatu Ruokavirastolta 26.8.2026. SBB päivittää ohjeistusta tarvittaessa.

Biokaasu- ja kompostointilaitokset voivat vastaanottaa afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntavyöhykkeeltä kasviperäistä peltobiomassaa käsiteltäväksi. Laitokset voivat myös toimittaa tartuntavyöhykkeelle mädätettä ja kompostia.

Kuljetuksissa sekä lannoitteiden levityksessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kaluston puhdistamiseen. Tartuntavyöhykkeeltä poistuva kuljetus- ja levityskalusto on puhdistettava annettujen määräysten mukaisesti. Puhdistuksessa tulee noudattaa ETT työkoneiden puhdistus- ja desinfiointiohjetta.

Myös sianlantaa voidaan toimittaa laitoksiin poikkeusluvalla

Sianlannan toimittaminen tartuntavyöhykkeeltä on mahdollista Ruokaviraston myöntämällä poikkeusluvalla asetuksen (EY) N 1069/2009 mukaisesti hyväksyttyyn biokaasu- tai kompostointilaitokseen. Poikkeuslupa perustuu asetuksen (EU) 2023/594 artiklaan 36.

Kyse on tällöin terveistä eläimistä peräisin olevasta sianlannasta. Toimijoiden on varmistettava poikkeusluvan ehdot ja muut sovellettavat vaatimukset ennen kuljetuksia.

Ruokaviraston vyöhykepäätöksessä annetaan tarkemmat määräykset ja ohjeet tartuntavyöhykkeellä tapahtuvan toiminnan rajoituksista. Ajantasaiset tiedot ASF-tilanteesta ja tartuntavyöhykkeestä löytyvät Ruokaviraston ASF-infosivulta.

Tiivistetysti toimijoille:

  • Kasviperäistä peltobiomassaa voidaan kuljettaa tartuntavyöhykkeeltä biokaasu- ja kompostointilaitoksiin.
  • Mädätettä ja kompostia voidaan toimittaa tartuntavyöhykkeelle.
  • Tartuntavyöhykkeeltä poistuvan kuljetus- ja levityskaluston puhdistusvaatimukset on huomioitava.
  • Terveistä sioista peräisin olevaa lantaa voidaan toimittaa hyväksyttyyn biokaasu- tai kompostointilaitokseen Ruokaviraston poikkeusluvalla.
  • Ajantasaiset määräykset ja rajoitukset tulee tarkistaa Ruokavirastolta.

Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen virustauti, joka leviää herkästi ja säilyy ympäristössä pitkiä aikoja, jopa useita kuukausia. Virus tarttuu siihen sairastuneiden eläinten lihan, lihaa sisältävien elintarvikkeiden sekä eläinten eritteiden ja raatojen
välityksellä. Virus kestää pakkasta, joten se säilyy hyvin luonnossa. Virus säilyy myös matalissa ruoanvalmistuslämpötiloissa, joten se voi levitä mm. ruokajätteen välityksellä. Vaikka Suomessa afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu, useassa
Euroopan maassa, mm. lähialueellamme Virossa, esiintyvä tauti aiheuttaa vakavan uhan sikataloudelle myös Suomessa ja esiintyessään aiheuttaisi suuria taloudellisia menetyksiä elinkeinolle ja valtiolle. Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin eikä muihin eläimiin. Jos afrikkalainen sikarutto pääsee leviämään villisikoihin, on taudin hävittäminen
niiden keskuudesta vaikeaa, sillä tautiin ei ole olemassa rokotetta. Suomen villisikakanta on kasvanut viime vuosikymmenien aikana ja villisikoja esiintyy jo koko
maassa noin Oulun korkeudelle saakka.

Scroll to Top