Juttusarja biokaasulaitoksista: iso biokaasulaitos

WE LOVE BIOGAS_PIENI

Tämä on juttusarja erikokoisista biokaasulaitoksista: pienet, keskisuuret ja suuret. Tässä artikkelissa esitellään huomioita, jotka liittyvät isoon yli 100 000 tonnia vuosittain syötettä käsittelevää biokaasulaitosta.

Keskitetty biokaasulaitos alueellisten ravinnehaasteiden ratkaisijana

Kirjoittajat: Teija Paavola, projektipäällikkö, Atria Tuottajat/Nurmon Bioenergia Oy
Juttu julkaisu Biokaasu-lehti 1/2019

Suomessa on muutamia kotieläintuotannon keskittymiä, joissa lantaravinteiden hyödyntämistä on varaa optimoida sekä ympäristön että talouden näkökulmasta. Näillä   alueilla lannan hyödyntäminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja suhteettoman paljon työtä kotieläintiloille, mikä haittaa tilojen kehittämistä ja keskittymistä päätarkoitukseensa. Haaste voidaan ratkaista biokaasulaitoskäsittelyllä, mutta ei ”pelkällä” biokaasulaitoksella. Jos tavoitteena on ratkaista alueellisia ravinneylijäämiä, tulee biokaasulaitoksen mahdollistaa ylijäämäravinteiden siirto tarvealueille kustannustehokkaasti loppukäyttäjille soveltuvassa muodossa ja loppukäyttäjien tarpeet huomioiden. Tämä onnistuu vain, jos biokaasulaitoksen toinen lopputuote, mädätysjäännös, jatkojalostetaan alkuperäisiä raaka-aineita selvästi tiiviimmiksi ja väkevämmiksi ravinnetuotteiksi, joita on kustannustehokasta kuljettaa pidemmälle.

Etelä-Pohjanmaata kutsutaan ruokamaakunnaksi ja se onkin kotieläintalouden ja elintarviketeollisuuden keskittymä, jossa tämä sektori myös työllistää suhteellisesti kaikkein eniten koko Suomessa. Nurmon Bioenergia Oy:n biokaasulaitoksen ensi askeleet otettiin jo yli 10 vuotta sitten. Hankkeella todettiin jo silloin olevan monia positiivisia ympäristövaikutuksia, mutta aika ei ollut vielä kypsä maatalouden massavirtoihin perustuvalle biokaasulaitoskonseptille. Ympäristökestävyyden vahvistamisen tarpeet, osana vastuullista elintarviketuotantoa, nosti hankkeen kuitenkin uudelleen agendalle reilut kolme vuotta sitten, jolloin Atria Tuottajat lähti toteuttamaan Biotaloudesta voimaa alkutuotantoon -esiselvityshanketta. Ko. hankkeen tavoitteena oli selvittää Etelä-Pohjanmaan mahdollisuudet ja reunaehdot kansainvälisesti innovatiivisen alkutuotannon ja elintarviketalouden konseptin/keskittymän rakentamiselle, jolla voidaan parantaa ruokajärjestelmän ympäristökestävyyttä eri osa-alueet huomioiden ja mahdollistaa osaltaan suomalaisen ruoantuotannon kehittyminen (lisätietoa Biokaasu 1/2018). Tämän esiselvityshankkeen rinnalla ja sen jälkeen on edelleen jatkettu erityisesti alkutuotannon ravinteita sisältävien massavirtojen jalostusteknologioiden kehittämistä yhdessä Euroopan eturivin tutkimuslaitosten ja pilottiyritysten kanssa EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelmaan kuuluvassa Systemic – Circular Solutions for Biowaste -hankkeessa (https://systemicproject.eu/), jossa Atria Tuottajat on yksi hankkeen 15 varsinaisesta partnerista ja ainut Suomesta.

Nurmon Bioenergia Oy:n biokaasulaitoskonsepti on nyt etenemässä kohti toteutusta. Tämän kesän aikana rakentamisen edellyttämät prosessit on saatu päätökseen eli laitoksen sijoitusalueella on voimassa oleva asemakaava ja laitokselle on myönnetty ympäristö- ja rakennusluvat. Laitoskonseptin kokonaiskustannusarvio on 33 miljoonaa euroa, johon Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt energiainvestointitukea 9,3 miljoonaa euroa. Laitoksen käsittelykapasiteetti on 240 000 t/a ja se tulee koostumaan suurelta osin kotieläinten lannasta. Maatalouden massavirtojen käsittelyyn keskittyvän biokaasulaitoskonseptin liiketoimintalogiikka on täysin erilainen kuin yhdyskunnan jätteitä käsittelevien laitosten. Maatalouden massoista ei ole mahdollista saada porttimaksutuloja, joten liiketoiminnan on pyörittävä energian myyntituloilla, minkä voi mahdollistaa nykyhinnoilla ainoastaan biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Paineistetun biokaasun (CBG) tuottaminen ei kuitenkaan vielä mahdollista riittävää käyttöä järkevän takaisinmaksuajan varmistamiseksi, koska kaasua käyttäviä henkilöautoja on koko maassa vasta luokkaa 8 000 kpl (laitoksen tuottama energiamäärä, 100 GWh, vastaa 6 000 henkilöauton keskimääräistä energiankulutusta). Nurmon laitoksessa onkin päädytty biokaasun nesteytykseen (LBG), jolloin sitä voidaan hyödyntää myös raskaan liikenteen polttoaineena ja kuljettaa käyttökohteisiin polttonesteitä vastaavalla tehokkuudella. Yhden pitkän matkan rekan vuosikäyttö voi vastata jopa 80 henkilöauton keskimääräistä kulutusta ja kalusto uusiutuu 3-4 vuoden välein. Lisäksi laitoksen käsittelemät raaka-aineet jalostetaan maanparannusaineeksi ja väkevöidyiksi kierrätysravinnetuotteiksi (Taulukko), jotka vastaavat paremmin kasvintuotannon tarpeita, samalla mahdollistaen ravinteiden kustannustehokkaan siirron ylijäämäalueilta tarvealueille. Ennakkoarvioiden mukaan, laitoksessa prosessoidaan vuositasolla ~1 000 t typpeä ja 300 t fosforia, mikä kattaa lähes puolet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella laskennallisesti muodostuvasta lantafosforiylijäämästä.

Toteutuessaan Nurmon Bioenergia Oy:n laitoskonsepti on ensimmäinen alkutuotannon massavirtoja LBG:ksi ja kierrätysravinteiksi jalostava laitos Suomessa, mahdollisesti jopa ensimmäinen maailmassa. Laitoshankkeen pääomistajan Heikas Oy:n koordinoiman Kiertoravinne -hankkeessa tehdyn tuottajakontaktoinnin perusteella alueen lannan laitoskäsittelystä kiinnostuneiden tilojen lantamäärä on vuositasolla yhteensä jopa 400 000 tonnia. Myös kierrätysravinnetuotteet kiinnostavat laajasti. Rakennustyöt käynnistetään, kun LBG:n myynnin esisopimukset saadaan kasaan.

Lopuksi voi todeta, että yksinkertaista ns. lantabiokaasu ei ole missään mittakaavassa, kun sekä biokaasu- että kierrätysravinnemarkkinat ovat vasta alkutekijöissään. Todella monen asian on loksahdettava kohdalleen ennen kuin investointi on mahdollista käynnistää.

 

Taulukko: Nurmon biokaasulaitoksen tuottamien kierrätysravinnetuotteiden arvioidut ominaisuudet ja arvo.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen perustama valtakunnallinen yhdistys.

Scroll to Top