4 TWh tuotantotavoitteelle vahva kannatus Biokaasu2030-työpajassa

Maaliskuussa järjestetyssä työpajassa arvioitiin biokaasun ja biometaanin käyttöä Suomessa vuonna 2030. Työpajassa arvoitiin, että biokaasun kysyntä ylittänee Suomessa kotimaisen tarjonnan vuonna 2030. SBB julkaisee ensi viikolla raportin työpajan tuloksista.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry järjesti 10.3.2020 Helsingissä työpajaan, johon kokoontui laaja joukko asiantuntijoita miettimään, kuinka paljon biokaasua voitaisiin tuottaa ja kuluttaa Suomessa vuonna 2030. Työpajassa visioitiin myös biokaasun tuotantotasoa vuodelle 2035. Lisäksi työpajassa pohdittiin, mitkä tekijät mahdollistavat ja hidastavat tavoitetasojen saavuttamista. Työpajassa biokaasusta puhuttiin yleisterminä ja biometaani oli näin luonnollisesti mukana keskusteluissa. Vastaavia työpajoja järjestetään 14 maassa Euroopassa osana REGATRACE-hanketta (www.regatrace.eu).

Ennen työpajaosiota osallistujat saivat kattavan tilannekatsauksen Euroopan ja Suomen biokaasusektorin näkymistä. Alustukset antoivat European Biogas Associationin pääsihteeri Susanna Pflüger, Luonnonvarakeskuksen tutkija Elina Tampio ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä. Alustusten perusteella on helppo todeta, että biokaasutoimialalla on potentiaalia niin raaka-aineiden saatavuuden kuin biokaasun kysynnän suhteen. Sekä biokaasun tuotanto että kysyntä ovat kasvaneet tasaisesti Suomessa ja Euroopassa. Suomessa biokaasun tuotanto ja kulutus ovat lisääntyneet vuosittain, mutta suurempi kasvuloikka on vielä ottamatta. Usean eri selvityksen toimesta Suomen teknistaloudelliseksi biokaasun tuotantopotentiaali mädätystekniikalla on arvioitu olevan noin 10 TWh.

Työpajassa vahvistettiin, että biokaasun tuotanto voisi olla 4-7 TWh vuonna 2030. Tuotanto pohjautuisi erityisesti maatalouspohjaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen, mutta myös uudella teknologialla ja syötteillä olisi roolinsa (esimerkiksi kaasutus). Vuodelle 2035 biokaasun tuotannoksi visioitiin 6-15 TWh.

Työpajassa arviotiin, että vuonna 2030 biokaasulle ja biometaanille olisi kysyntää 4- 11 TWh edestä. Huomattava osuus kysynnästä suuntautuisi biometaaniin, josta raskaat ajoneuvot voisivat kuluttaa 2,5-4 TWh, henkilöautot 0,5-1 TWh, bussit 0,5 TWh, teollisuus 0,5-4 TWh ja laivat 0,85-4 TWh. Lämmön- ja sähköntuotannossa biokaasua arvioitiin kulutettavan 0,4-2 TWh edestä.

Työpajassa tunnistettiin useita tekijöitä, jotka joko myötävaikuttavat tai hidastavat biokaasun tarjontaa ja kysyntää. Biokaasusektorille mahdollisuuksia luovat hiilineutraalisuustavoitteet, ravinteiden kierrätyksen kehittämistarpeet, huoltovarmuus- ja alueiden elinvoimaisuusnäkökulmat sekä liikenteen ja maatalouden päästövähennystavoitteet. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että biokaasusektorin tulisi pyrki jätteiden käsittelystä määrätietoisemmin kohti energiantuotantoa ja kierrätysravinteiden valmistusta.  Haasteita alalla luo biokaasun tuotannon heikko kannattavuus, sillä toimialan markkinat (sekä energia- että kierrätysravinnetuotteet) ovat vasta kehittymässä. Edullisten fossiilisten polttoaineiden saatavuuden nähtiin myös hidastavan biokaasutoimialan kehitystä.

Työpajassa laajasti kannatusta saivat oikein mitoitetut ja kohdistetut ohjauskeinot: kannattavuutta voidaan parantaa erilaisilla tuilla ja lopputuotteiden kysyntää voidaan lisätä erilaisilla kannustimilla tai lainsäädännöllisin keinoin, kuten jakeluvelvoitteen muodossa. Toimintaympäristöön tulisi saada lisää ennakoitavuutta, jotta toimijat uskaltavat investoida alaan.

Lisätietoa:

  • Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi, 0400-987805
  • Työpajan kutsu

Scroll to Top